Ammattirakentaja-lehti

construction-652292_640

Kenellä vastuu rakentamisen laadusta?

Laadukkaasta rakennusalan koulutuksesta huolimatta rakennustyömailla pääsee yhä tapahtumaan suuriakin virheitä, joista ei voida aina edes syyttää puutteellisia määräyksiä/asetuksia. Osittain määräykset eivät kata kaikkea tarvittavaa, jolloin ymmärrykselle ja ajattelulle tulisi antaa sijaa.

Kosteus luo ongelmia

– ’Etenkin pientalorakentamisessa rakenteiden kuivumiselle ei jätetä tarpeeksi aikaa. Usein betonivalun päältä unohtuu hioa sementtiliima pois, jolloin kuivuminen on hitaampaa eikä sitä osata tai muisteta ottaa huomioon, kun aikataulutetaan jo seuraavia toimenpiteitä’, kertoo Raksystems Insinööritoimisto Oy:n johtava asiantuntija Matti Kaijomaa.

– ’Koska samaan aikaan rakennusmääräyksissä ei ole määritelty esim. pakolliseksi porareikämittauksia lattiarakenteeseen sen kuivumisen varmistamiseksi ja usein jopa pintakosteudentunnistimellakin tehdyt tutkimukset unohtuvat, on meillä valmiina piilevä pommi, Kaijomaa jatkaa.

Kosteus on yksi suurimmista rakennustyömaan ongelmista, johon ei vielä nykyaikanakaan osata kiinnittää tarpeeksi huomiota, ei vaikka viime vuonna saimme rakennustyömaille tehtävään tarkoitetut Kosteuskoordinaattorit.

Kuivumisolosuhteet ovat erittäin tärkeät; sisälämpötilan tulisi olla n. 20 °C ja suhteellinen kosteusprosentti 60 tai alle. Useimmiten rakennuksen sisälämpötila jää reippaasti alle vaadittavan, jolloin kuivuminen kestää odotettua pidempään.

 

Rakentaminen ei ole helppoa

Yhtä lailla isoilla rakennustyömailla on laadussa parantamisen varaa. Kun omakotitalon rakennustyömaalla yleisimmin vastuussa on itse tuleva kodin asuja, isoilla rakennustyömailla lopullisen vastuun kantaa monesti rakennusliike. Isot rakennusliikkeet pilkkovat urakat niin pieniksi kokonaisuuksiksi, että kokonaisvastuu pääsee hukkumaan. Työmaalla jokainen vastaa omasta alueestaan ja kommunikointi ontuu.

– ’Valvonta pidetään minimissä – jopa parissa tunnissa viikkotasolla. Siinä ajassa ei ole mikään ihme, mikäli valvontapöytäkirjat jäävät tekemättä eikä kukaan ole katsomassa päältä, että kaikki menee suunnitellusti oikein, Matti Kaijomaa tarkentaa.

Ehyen kokonaisuuden saaminen ei ole helppoa. Jokaisen tekijän tulee olla asiantuntija aina arkkitehdistä lopputarkastajaan. Tällöin minimoidaan virheet.

Taloudellisuus ennen kaikkea

Kiire – se nykyajan perisynti. Sitä emme kuitenkaan voi syyttää yksinään rakentamisen huonosta laadusta. Rakennustyömaiden aikataulussa valmistumisesta maksettavat työntekijöiden rahalliset bonukset ruokkivat myös huonoa laatua, sillä raha varmasti kutkuttaa työntekijöiden mielissä, joten löytänemme syytä myös juuri rahasta.

Bisnesmaailmassa taloudellinen kannattavuus on korkea-arvoista. Koska valvonta ei ole rakennusta konkreettisesti pystyssä pitävä betonielementti tai käytännöllinen tekninen laite, koetaan etenkin valvonta yhä nykyään erittäin turhaksi taloudelliseksi satsauksesi, vaikka se on yksi laadukkaan rakentamisen peruspilareista.

Kolmanneksi syntipukiksi voidaan nostaa urakoiden pilkkominen niin pieneen kuin mahdollista, joka johtaa kadonneeseen kokonaisuuteen ja kokonaisvastuuseen. Vastuu on tällöin häilyvää ja helposti välteltävissä olevaa.

 

Mitä jää tehtäväksi?

Kaikki edellytykset hyvään ja laadukkaaseen rakentamiseen on käsissämme. Määräykset on juuri päivitetty, koulutus on korkeatasoista ja tutkimus erinomaista sekä ymmärrämme menneiden vuosikymmenten rakentamistapojen hyvät ja huonot kohdat mutta tahtotila, toteutus ja kiire sekä raha vievät tekemistämme toisaalle.

– ’Lisäksi luulen, että emme ehkä yhteiskuntana vielä hallitse ja tunne kaikkia – etenkin sisäilmaongelmiin liittyviä – tekijöitä tarpeeksi tarkasti, jotta osaisimme ottaa kaiken huomioon nykyajan rakentamisessa sekä vanhoja rakennuksia tutkiessamme. Ihmiset sairastuvat sisäilmaongelmille erittäin vaihtelevasti ja raja-arvot ovatkin yksi tulevaisuuden kompastuskivistämme’, Kaijomaa lopettaa.

Rakennusmaailman arvomaailman tulee muuttua ja tutkimuksen mentävä eteenpäin, mutta ennen kaikkea vastuu pitää olla selkeästi jollain ja siitä tulee myös pitää kiinni.

 

TAUSTAA:

  • Vuonna 1975 julkaistiin yksisivuinen Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2.
  • Vuonna 1999 saatiin päivitys, jolloin Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2 laajeni jo 11 sivua kattaviksi määräyksiksi ja ohjeiksi.
  • 1.1.2018 lähtien C2 korvattiin velvoittavammalla uudis- ja korjausrakentamista koskevalla uudella asetuksella 782/2017 (Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta).

Blåkläder Oy_Ammattirakentaja_140x250px

labkotec_ammattirak_140x250

Ammattirakentaja_140x250

lami

ltq ammattirak_banneri

etera-140x250-2