Ammattirakentaja-lehti

nerostep

industry-2023588_640

Kivihiilen käyttö kaukolämmössä vähentynyt

Kivihiilen osuus lämmön lähteenä kaukolämmössä putosi viime vuonna 20 prosenttiin. Vuoteen 2017 verrattuna vähennystä kertyi kolme prosenttiyksikköä ja kivihiilellä tuotetun kaukolämmön määrä putosi jopa 16 prosenttia. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna kaikkiaan 37,1 terawattituntia.

Kaukolämpökunnista 90 prosenttia tuottaa lämpönsä pääosin kotimaisilla energianlähteillä ja 70 prosenttia uusiutuvilla polttoaineilla tai hukkalämmöillä.

–      Energiayhtiöt ovat investoineet ja investoivat jatkossa kivihiilen käytön vähentämiseksi. Energiateollisuus arvioikin, että kaukolämmityksen ja sähkön tuotantopäästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä painuen marginaaliin 2030-luvulla, ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä painottaa.

Kaukolämmön päästöt myös vähenevät nopeammin kuin kansallinen energia- ja ilmastostrategia olettaa.

Maakaasun osuus puolestaan nousi 10:stä 13 prosenttiin.

–      Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa erityisesti sähkön tukkumarkkinahintojen nousu ja päästöoikeuksien hinnan nousu ovat suosineet vähäpäästöistä maakaasua kivihiilen sijaan, arvioi Leskelä.

Lämpötilakorjattu kaukolämmön käyttö kasvoi viime vuonna 0,3 prosenttia vuodesta 2017. Lämmityskuukausiltaan 2018 oli hieman edellistä kylmempi ja kaukolämmön mitattu käyttö kasvoi yli kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan Suomessa kaukolämpöä käytettiin viime vuonna 33,7 TWh.

Hiilidioksidipäästöt nousivat prosentin, trendi kuitenkin laskeva

Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet kuluvalla vuosikymmenellä peräti 26 prosenttia. Vuonna 2018 kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt kuitenkin kasvoivat noin prosentin verrattuna edellisvuoteen.

–      Muutoksen aiheutti kylmä alkutalvi ja heikkolaatuinen, märkä energiapuu, jonka vuoksi turpeen käyttö lisääntyi. Kaupunkeja ei ole mahdollista lämmittää pelkällä puuperäisellä polttoaineella, painottaa Leskelä.

–      Viime talvi onkin esimerkki siitä, että Suomi tarvitsee laajan polttoainepaletin varmistamaan lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden.

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kasvoi

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kasvoi hieman ja niiden osuus kaukolämmön tuotannosta oli 36 prosenttia. Eniten käytettiin uusiutuvista metsäpolttoaineita ja teollisuuden puutähteitä, joiden osuus oli 29 prosenttia.

–      Päästökaupan luoma hintapaine huolehtii, että turvetta ja fossiilisia polttoaineita poltetaan vain siellä, missä niiden käyttöä ei voida välttää, ET:n Leskelä huomauttaa.

Myös hukkalämmön hyödyntäminen on edelleen kasvussa ja siitä on tullut merkittävä kaukolämmön energialähde. Viime vuonna 10 prosenttia Suomen koko kaukolämmöstä katettiin muun muassa jätevesien ja savukaasujen lämmön talteenotolla.

Hukkalämpöjä otettiin talteen 3,7 terawattituntia, mikä vastaa Oulun, Lahden ja Kuopion yhteenlaskettua lämmöntarvetta.

Suomalaiset kaipasivat viilennystä – kaukojäähdytyksen myynti kasvoi yli 35 prosenttia

Kaukojäähdytyksen kysyntä lisääntyi viime vuonna 35 prosenttia ja myynti nousi 301 gigawattituntiin.

–      Kuuma ja kuiva kesä lisäsi merkittävästi tarvetta jäähdyttää rakennuksia. Myös keskustelu huoneistojen viilentämisestä sai vauhtia pitkään jatkuneista helteistä, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä korostaa.

–      Kaupungistumisen edetessä ilmastoystävällisestä lämmityksestä ja viilennyksestä onkin tulossa energiamurroksen isoimpia haasteita. Suomelle tämä on mahdollisuus viedä maailmalle kaukolämpöön liittyvää teknistä ja palveluosaamista, Leskelä muistuttaa.

• Kaukolämmön tuotanto: 37,1 terawattituntia
• Hiilidioksidineutraali kaukolämpö: 17,1 terawattituntia
• Kotimaiset energialähteet: 24,0 terawattituntia
• Kaukolämpötalouksia Suomessa: 1,46 miljoonaa