Ammattirakentaja-lehti

Lasifakta_bann_250x140 px

8de18ff1cbe8d30a_800x800ar

Uusia keinoja asbestipurkutyön turvallisuuden parantamiseksi

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden toteutuksessa paljastuneisiin puutteisiin. Ongelmia esiintyi osastointien, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuudessa. Tulosten pohjalta tuotettiin ja ohjeistettiin käytäntöjä, joiden avulla altistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa kaikessa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.

– Vaikka asbestin käyttö kiellettiin Suomessa jo noin 25 vuotta sitten, tapahtuu altistumista asbestille edelleen asbestipurkutöissä, sanoo vanhempi asiantuntija Markku Linnainmaa Työterveyslaitokselta.

Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen -hank­keessa havaittiin, että asbestipurkajat voivat altistua asbestikuiduille, kun

  • pölyn leviämistä estävän osastoinnin ilma ei vaihdu riittävästi,
  • kohdepoistoja ei käytetä, tai
  • hengityksensuojaimet vuotavat.

Osastoinnin tiiviys, riittävä alipaine ja ilmanvaihto, poistoilman suodatuksen tehokkuus sekä osastointi­alueen siivous purun jälkeen varmistavat purkajien ja alueen muiden toimijoiden tai asukkaiden turvalli­suuden. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin puutteita kaikilla näillä osa-alueilla.

– Turvallisessa asbestipurkutyössä yksikään riskinhallintamenetelmä ei saisi pettää ja niiden tehokkuutta tulee seurata mittauksin, muistuttaa Markku Linnainmaa.

Hankkeessa kehitettiin ja testattiin mittausmenetelmiä, joilla voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittely­laitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus nopeasti ja luotettavasti. Oleellisimmista purkutyön turvalli­suuden varmistavista toimintatavoista laadittiin kuusi tiivistä malliratkaisua.

Ongelmana on puutteellinen ilmanvaihto

Asbestipurkutyökohde yleensä osastoidaan ja alipaineistetaan kuitujen leviämisen estämiseksi. Osastoin­nin riittävä alipaine on yleensä saavutettavissa nykyisillä käytänteillä, mutta ilmanvaihto on usein puutteel­lista. Suurikaan alipaine ei takaa korvausilman jakaantumista ja hyvää huuhteluvaikutusta osastoinnin sisällä.

– Alipaineistuslaitteiden ilmavirrat olivat joskus vain noin puolet valmistajien ilmoittamista, ja noin joka toisessa kenttäkohteissa mitatuista suodatinyksiköistä ilmeni vuotoja, jotka olivat suurimmillaan noin satakertaisia sallittuun tasoon nähden, täsmentää Linnainmaa.

Laboratoriotutkimuksissa saatujen tulosten perusteella osastoinnin ja ympäröivän tilan paine-eroksi suosi­tellaan -10 – -30 pascalia, jotta lainsäädännön mukainen minimitaso, jatkuva 5 pascalin alipaine, saavute­taan kaikissa tilanteissa.

Oikeilla ratkaisuilla osastoinnin ilmanvaihto toimii tehokkaasti

Johtava tutkija Ilpo Kulmala VTT:ltä listaa tehokkaan ilmanjaon ja huuhteluvaikutuksen kannalta huomioi­tavia asioita:

  • Korvausilma pitää yleensä johtaa muualtakin kuin sulkutunnelin kautta. Se voidaan johtaa osas­tointiin joko seinään tehdyn, suodattimella varustetun aukon kautta tai joissakin tapauksissa palauttamalla suodatettua poistoilmaa osastointiin paineentasaimen avulla.
  • Poistoilma-aukko pitää sijoittaa mahdollisimman kauas tuloilma-aukosta.
  • Ilman tilavuusvirran riittävyys pitää varmistaa mittauksin käyttöolosuhteissa ennen purkutöiden aloitusta, jotta voidaan varmistaa riittävä ilmanvaihtuvuus osastoinnin sisällä. Tämä voidaan tehdä tutkimuksessa kehitetyllä tarkalla ja helppokäyttöisellä ilmavirran mittauslaitteistolla.
  • Alipaineistajien ja osastoinnin ulkopuolella olevien kohdepoistoimurien suodattimien toimivuus pitää myös varmistaa mittauksin aina HEPA-suodattimen vaihdon jälkeen ennen purkutöiden aloitusta ja vähintään kerran vuodessa. Mitoituksessa pitää huomioida, että vaatimus ilmanvaihtuvuudesta toteutuu myös kuormitetuilla suodattimilla.

Hengityksensuojain on valittava käyttäjän mukaan ja sen tiiviys on testattava

Asbestipurkajille tehdyissä hengityksensuojainten tiiviystesteissä havaittiin, että noin puolet ei läpäissyt tiiviystestiä naamarin reunoilta tapahtuvan ohivuodon takia.

– Asbestipurkajien suojainten tiiviystestausta on siis tehostettava. Testauksen tulisi olla yleinen toiminta­tapa kaikille purkajille, sanoo erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen Työterveyslaitokselta.

Molemmat testatut hengityksensuojainten tiiviystestausmenetelmät osoittautuivat käyttöön soveltuviksi. Hengityksensuojaimia valittaessa työntekijöiden on päästävä kokeilemaan useita suojanaamarimalleja ja -kokoja, jotta kaikille löytyisi sopiva.

– Lisäksi parta tulee ajaa pois, koska se heikentää suojanaamarien kasvoille tiivistymistä, lisää Kähkönen.

Asbestikartoittajille henkilösertifikaatti ja laboratorioille akkreditointi

Asbestipurkutyön turvallisuuden ja riskienhallinnan lähtökohtana on hyvin toteutettu asbestikartoitus. Nykyisin asbestikartoitukseen liittyy suuria puutteita ja selvitystarpeita. Asbestikartoittajilta pitäisi edellyt­tää pätevyyden osoittavaa henkilösertifikaattia ja näytteitä analysoivilta laboratorioilta riippumattoman tahon toteamaa pätevyyttä eli akkreditointia.

– Jatkossa tulee varmistaa, että tutkimuksessa luodut malliratkaisut otetaan aktiiviseen käyttöön tulosta­malla ja jakamalla niitä työmailla ja linkittämällä niitä asbestityön turvallisuutta käsitteleville internet-sivuille. Isännöitsijöiden, korjausrakennuttajien, viranomaisten ja kansalaisten tietotasoa tulee lisätä, jotta valvonta toimisi nykyistä paremmin, muistuttaa Markku Linnainmaa.

”Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen – AsbTest” -hankkeessa tutkittiin, kehitettiin ja ohjeistettiin sellaisia asbestipurkutyön turvallisuuden mittaus- ja valvontakäytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja muiden ihmisten asbestialtistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Hankkeessa kehitetyillä ja testatuilla mittausmenetelmillä voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus. Tutkimuksen tulosten pohjalta laadittiin suosi­tukset ja malliratkaisut altistumisen ehkäisemiseksi. Tuloksia voidaan soveltaa myös kaikessa muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.

Hankkeen koordinaattorina oli Työterveyslaitos ja muina tutkimuslaitoksina Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (2019 alusta Tampereen yliopisto). Kohdeorganisaatioina olivat Lifa Air Oy Ltd, Oy Teknocalor Ab, STM/työ- ja tasa-arvo-osasto, ASTQ Supply House Oy, Suomen Asbestitekniikka Oy, Veljekset Paupek Oy, Aavi Technologies Oy, Delete Finland Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusliitto ry, Dustcontrol Fin Oy ja Strong Finland Oy.

Hanketta rahoittivat tutkimuslaitosten lisäksi Työsuojelurahasto, STM ja mukana olleet yritykset.

Lisätiedot

Markku Linnainmaa, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 050 560 7274, markku.linnainmaa@ttl.fi

Ilpo Kulmala, johtava tutkija, VTT, puh. 040 581 1310, ilpo.kulmala@vtt.fi

 

Aiheeseen liittyvät palvelut Työterveyslaitoksella

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys


Icopal_banneri_140x250px_5

140x250 banneri

nettibanneri

ammattirakentaja_banneri_ledstore.fi

Banneri LTQ

A-Aidat Oy Bannerimainos_netti