Toimittanut: Irmeli Kojonen
Kuvat: Granlund
Granlund tunnetaan markkinajohtajana talotekniikan suunnitteluratkaisujen parissa. Viimeisen viiden vuoden aikana myös rakennuttaminen ja projektijohtaminen etenkin korjausrakentamisen saralla ovat kasvattaneet rooliaan.
Yhtiön historia juontaa aina 1960-luvun alkuun, jolloin yrityksen toiminta nojasi ensin LVI- ja hieman myöhemmin myös sähköteknisiin suunnitteluratkaisuihin. Matkan varrella palveluita täydentämään ovat tulleet konsultointi- ja ohjelmistopalvelut. Granlund Manager on tällä hetkellä Suomen käytetyin kiinteistöjohtamisen ohjelmisto..
– Pyrkimyksemme on olla kokonaisvaltainen palveluntarjoaja, jolta saa talotekniikan palvelut kiinteistön elinkaaren jokaiseen vaiheeseen, toimitusjohtaja Pekka Metsi toteaa.
Toimiva talotekniikka pohjaa huolelliseen ja asiantuntevaan suunnitteluun. Keskeistä on, että talotekniset järjestelmät on säädetty toimimaan oikein. Se varmistaa hyvän sisäilman, työskentely- ja asuinviihtyvyyden sekä energiatehokkuuden.
Lisäksi sillä on isosti merkitystä rakennuksen hiilijalanjälkeen. Optimaalisen toimivaksi säädetty talotekniikka säästää parhaimmillaan jopa huikeat 40 prosenttia kiinteistön energiakustannuksista ilman investointeja.
Suomi tarvitsee alan osaajia myös jatkossa
Rakennusalaa koskeva uutisointi on ollut kuluvana vuonna verraten synkän sävyistä. Energian hintojen nousun ja inflaation aiheuttama yleinen epävarmuus näkyvät maassamme tätä nykyä varovaisena kuluttajakäyttäytymisenä.
Kun suuren yleisön huomio kiinnittyy rakentamisen saralla yksinomaan asuntorakentamiseen ja sen vaikeaan tilanteeseen, syntyy helposti kuva, että koko rakennusala olisi hyytynyt.
– Näinhän ei asianlaita kuitenkaan ole. Toimitilapuolella tapahtuu paljon ja korjausrakentamisen saralla suunta näyttää vakaammalta, samoin infrarakentamisen parissa, Metsi huomauttaa.
Hänen mielestään huonoilla uutisilla on kuitenkin toisinaan tapana ruokkia itseään. Tämä saa hänet mietteliääksi.
– Suomessa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa alan osaajia. Siksi onkin sääli, jos tämä vaikuttaa alan vetovoimaisuuteen, ja moni lahjakas ja fiksu nuori jättäisi koulut sen vuoksi käymättä, hän huomauttaa.
Toki haasteita on, ja niihin on pakko reagoida. Granlundkaan ei ole Metsin mukaan immuuni markkinavaihteluille.
– Olemme fokusoineet kuitenkin tekemistämme sellaisiin kiinteistötyyppeihin, joissa tapahtuu tällä hetkellä paljon sekä sellaisille osa-alueille, joiden parissa olemme vahvoja, hän valottaa.
Tärkeänä tekijänä Granlundin vahvassa markkina-asemassa onkin ollut tässä kohden asiakaskunnan halu panostaa kiinteistöjensä kunnossapitoon, energiatehokkuuteen ja korjausrakentamiseen.
Osaltaan tähän ajaa jo EU-lainsäädäntö ja Suomen sitoutuminen päästötavoitteisiin. Myös kallis energianhinta houkuttelee toimijoita etsimään pitkäjänteisiä ratkaisuja kiinteistöjen ylläpitoon ja kustannustehokkuuteen.
Kilpailuetua erikoistumisella
Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta Granlund on siis puskenut vastatuuleen ja myös onnistunut siinä. Tämä näkyy yhtiön hyvästä tuloksesta. Konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Kasvutavoitteista jäätiin tosin hieman jälkeen, mutta kokonaisuutena päästiin varsin hyvään tulokseen.
– Erikoistumisemme ja panostus taloteknisesti painottuneisiin projekteihin kuten energiakorjauksiin, datakeskuksiin ja sairaaloihin, kantoivat hedelmää myös vaativammassa markkinassa. Myös kiinteistöjohtamisen palveluille sekä vastuullisuus- ja energiakonsultoinnille oli vahvasti kysyntää, Metsi toteaa.
Yhtiö eroaa muista alan toimijoista siinä, että sen työntekijöitä on yhtiössä mukana osakkaina. Käytäntö on jo vuosikymmeniä vanha.
– Tämä on yksi menestyksemme kulmakivistä ja tukee yrittäjähenkisyyttä, hän kertoo.
Yhtiö työllistää yli 1400 asiantuntijaa, ja viime vuoden aikana uutta henkilöstöä tuli 65 henkeä.
Voimakas panostus digitaaliratkaisuihin näkyy ohjelmistoliiketoiminnan ennätyksellisenä kasvuna.
– Perustimme vuosi sitten oman datayksikön kehittämään yhtiön ja liiketoimintojen datalähtöisyyttä. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi alan tuottavuuden parantamiseen, hän huomauttaa.
Digiosaamisella on yhtiössä ylipäätään pitkät perinteet ja se on ollut jo kauan yksi Granlundin vahvuuksista.
Datakehitys juontaa juurensa jo 1990-luvulle
Granlund Manager -ohjelmisto on ammattimaiseen kiinteistöjohtamiseen kehitetty ratkaisu. Kiinteistöjohtamista tehostamalla säästetään aikaa, energiaa ja rahaa. Samalla panostetaan ihmisten ja kiinteistöjen hyvinvointiin.
– Datansiirto eri järjestelmien välillä on noussut viime vuosina keskeiseen rooliin. Granlundin asiakkailla voi olla monenlaisia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja. Jotta eri järjestelmät keskustelevat sulavasti keskenään ja data liikkuu, tarvitaan integraatioita eri järjestelmien välille. Näitä onkin tehty tuhansittain erilaisiin järjestelmiin, Metsi kertoo.
Tuotekehitys sai alkunsa jo 1990-luvulla. Aivan ensin järjestelmä toimi Excel-pohjaisesti, mutta on tätä nykyä helppokäyttöinen SaaS-ratkaisu.
Järjestelmä kattaa nykyisin lähes 100 000 kiinteistön tiedot. Joukossa on suurten yksityisen sektorin toimijoiden, kuten Keskon kiinteistöjä, samoin kuin julkisen puolen toimijoita, esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt. Järjestelmän piiristä löytyy myös iso määrä pienempiä toimijoita.
– Pääasiakaskuntamme muodostuu kiinteistöjen omistajista. Mitä isommasta kiinteistömäärästä on kyse, sitä merkittävämmät ovat hyödyt, hän toteaa.
Granlund Manager -ohjelmiston avulla pystytään huolehtimaan kaikista teknisen kiinteistöjohtamisen keskeisistä osa-alueista: huoltotoiminnasta, PTS-suunnittelusta sekä energia- ja vastuullisuusjohtamisesta.
Ohjelmiston raportointityökalulla voi seurata reaaliajassa kiinteistön ylläpidon prosesseja ja energiankulutusta. Power BI -teknologialla toimivan dynaamisen KPI-raportoinnin avulla voidaan yhdistellä tietoja ja rakentaa räätälöityjä raportointinäkymiä joustavasti eri organisaatioiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Korjausrakentamisen mahdollisuudet ja haasteet
Talotekniikkaa uusittaessa hyvä kysymys on, pystytäänkö jotakin säästämään, vai meneekö kaikki uusiksi. Ja jos menee, mitkä ovat kustannukset.
– Kesken projektin ilmenevien yllätysten vaikutukset aikatauluihin sekä budjetteihin ovat ikäviä. Tämän vuoksi olisi tärkeää kyetä todentamaan jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, miten hyvin olemassa olevaa talotekniikkaa pystytään hyödyntämään, Metsi toteaa.
Korjaussuunnittelun tavoitteena onkin tuottaa toimivia ja aikaa kestäviä ratkaisuja. Suunnittelua tehtäessä on keskeistä huomioida rakennuksen koko elinkaari. Ensin selvitetään lähtötilanne mukaan luettuna kiinteistön korjaushistoria. Olemassa oleva tekniikka tarkistetaan paikan päällä. Tämän jälkeen pystytään arvioimaan muutosten vaikutukset ja kustannukset.
Toisinaan kiinteistölle saatetaan etsiä myös uudentyyppistä käyttöä. Rakennuksen runko, tekniset tilat ja alkuperäinen käyttötarkoitus luovat raamit korjaussuunnittelulle, jossa kartoitetaan, millaisia kiinteistön arvoa ylläpitäviä sekä parantavia toimenpiteitä tarvitaan. Aiemmasta tehdasympäristöstä saattaa sukeutua muutoskorjauksen myötä vaikkapa viihtyisä toimisto. Tilamuutokset vaativat kokemusta erilaisista toimintaympäristöistä ja talotekniikasta. Granlund palvelee myös tällaisten tilamuutosten parissa sekä julkisten rakennusten modernisoinneissa.
– Korjaussuunnittelumme pohjautuu aina tutkittuun tietoon. Näin toimien löydetään kokemuksemme mukaan kuhunkin kohteeseen parhaat ratkaisut, Pekka Metsi kiteyttää.
Helpompaa ja varmempaa vedenkulutuksen seurantaa uuden integraation avulla
Granlund Managerin ja Smartvattenin integraatio tekee vedenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista huomattavasti nopeampaa ja luotettavampaa. Kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset korostavat integraation hyötyjä.
Vesidata on tähän asti pitänyt kaivaa esiin pahimmillaan vesilaskulta, paperilta tai Excelistä, sillä sitä ei ole löytänyt mistään johtamisjärjestelmästä. Kymmenien ja satojen kiinteistöjen kohdalla tietojen hallinta voi tällöin olla hyvin työlästä.
Uusi integraatio automatisoi vedenkulutustiedon luennan ja tuo vesidatan osaksi laajempaa kiinteistöportfolion johtamista yhdessä muiden energian kulutuslajien kanssa. Tiedot löytää Granlund Managerista, joka kokoaa kaiken muunkin kiinteistödatan ja toimii koko kiinteistökokonaisuuden johtamisen työkaluna.
– Tällä integraatiolla voi varmistaa, että kaikki mittarit on aina luettu oikein, mikä ei ollenkaan ole itsestään selvää, jos vastaava homma tehdään manuaalisesti”, Granlundin Solutions Sales Manager Mika Virkki kertoo.
Tehokkaan energiajohtamisen työkalu
Integraation etuna on skaalautuvuus: seuranta ja raportointi voidaan tarjota kiinteistökohtaisesti tai koko portfolion tasolla. Olennaista on tuottaa laadukkaampaa dataa automaattisesti. Integraatio tekee työtehtävistä mielekkäämpiä ja säästää aikaa, kun rutiininomaiset tehtävät voidaan hoitaa tiedonsiirtojen avulla. Smartvattenin tarjoamaa vesidataa voi tarkastella Granlund Managerin dashboardissa samassa näkymässä muun energiankulutuksen kanssa. Etusivunäkymästä pääsee helposti tarkastelemaan tuntitason dataa ja veden kulutuksen raportteja tarkemmin.
Integraation ansiosta tietojen yhdistelemisen on mahdollista uudella tavalla esimerkiksi raportointia varten. Tehokkaan energiajohtamisen kannalta on olennaista, että kaikkien kohteiden kaikki kulutuslajit saadaan luotettavasti ja oikeassa muodossa automaattisesti raportille näkyviin. Kulutuspoikkeamat johtavat todennäköisemmin toimenpiteisiin, kun portfolion kaikki kulutustiedot ovat samassa paikassa.
Helpomman datan hallinnan ja tiedolla johtamisen yksi olennainen lopputulema on säästö: veden, energian, työajan ja rahan säästäminen näkyvät mukavasti kannattavampana toimintana.
Vedenkulutuksen seurantaan ei ole kaikkialla vielä herätty, mikä voi osin johtua siitä, että vesi on ollut kulutuslajina turhan edullista. Tähän on luvassa muutosta. Hintojen kasvupaine on jo alkanut realisoitua. Maamme vesi-infran huono kunto pakottaa suuriin korjausinvestointeihin ja laskun päätyy maksamaan veden kuluttaja.
Hinnan ohella selkeä veden kulutuksen seurantaan ajava trendi on vastuullisuus ja kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset. Lämmin vesi tuottaa eniten hiilidioksidipäästöjä, joten on hyvin tärkeää, että erityisesti sen kulutusta mitataan ja raportoidaan. Raportoinnin oikeellisuus on todella tärkeää – Smartvattenin ja Granlund Managerin integraatio tarjoaa helpon tavan tehdä laadukasta vastuullisuusraportointia veden osalta.
Lähde: www.grandlund.fi