Hyvän sisäilman merkitys asukkaille ja kodin rakenteille

Puhdas sisäilma on useamman tekijän summa. Kotiin saapuessa kannattaisi siis kiinnittää huomiota siihen, onko ilma tuoksutonta, toisin sanoen ettei siinä ole huomattavia hajuja eikä ummehtuneisuuden tuntua.

Erittäin tärkeätä olisi tunnustella olotilaansa nukutun yön jälkeen. Jos ilmanvaihto ei toimi kunnolla, aamulla voi sydän tykyttää ja päätä särkeä. Tämä saattaa kieliä sisäilman korkeista hiilidioksidipitoisuuksista.
Kotimaisen Air Termicon kehittäjä Tapio
Tarpio on työnsä puolesta nähnyt kymmeniätuhansia asuntoja. Yllättävän monessa vanhemmassa, mutta myös uudemmassa asunnossa ilmanvaihto on edelleen huonoissa kantimissa.
– Ei ole oivallettu puhtaan sisäilman merkitystä terveydelle, saati talon rakenteille, joita huono ilmanvaihto rapauttaa ajan mittaan, hän puntaroi.
Puhtaan sisäilman merkitys korostuu entisestään nyt, kun tehdään paljon etätöitä, ja oleskellaan paljon yhtäjaksoisesti kotona päivästä toiseen.
Tarpion mukaan vaarana on, että ihmisten tottuessa huonoon sisäilmaan he
tyytyvät sellaisiin olosuhteisiin, joissa CO2-
tasot ovat korkealla, ja työteho ja keskittymiskyky laskevat. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2 100 mg/m3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus.

Hukkalämpö talteen korvausilmaventtiilillä
Tarpio vertaa painovoimaisen ilmanvaihdon periaatetta takkaan, joka tarvitsee toimiakseen riittävästi korvausilmaa. Painovoimainen ilmanvaihto vaatii hieman samalla tapaa taakseen venttiilit, jotka luovuttavat ilmaa hyvinkin alhaisilla, 2–3 Pascalin alipaineilla.
– Painovoimaisessa ilmanvaihdossa päästään harvoin yli 10 Pascalin alipaineen. Tällaisissa ratkaisuissa venttiilin toimivuudella on iso merkitys, hän valottaa.
Markkinoilla ei ole paljoakaan venttiileitä, jotka kykenevät tähän, ja Air Termico on siinä varmasti sarjansa parhaimmistoa.
Koneellisessa ilmanvaihdossa olisi taas tärkeätä huomioida, ettei alipaine saisi ylittää 15 Pa. Jos näin käy, alipaineisuuden syy olisi selvitettävä ja ilmanvaihto tulisi tasapainoittaa mahdollisuuksien mukaan.
Energiatehokkuuteen pyrittäessä ilmanvaihdon suhteen pitäisi huolehtia riittävästä korvausilman saannista. Ratkaisu on ikkunaan integroitava tuloilmaikkunaventtiili, ja mieluiten vieläpä sellainen, joka ottaa lämpöä talteen.
– Silloin ei puhuta enää hankinnasta, vaan sijoituksesta, jolla on oma takaisinmaksuaikansa perinteiseen ratkaisuun verrattuna, Tarpio huomauttaa.
Air Termico tuloilmaikkunaventtiili ratkaisee riittävän korvausilman saannin automaattisesti ulkoilman lämpötilojen mukaan ja soveltuu sekä painovoimaiseen että koneelliseen poistoilmanvaihtoon.
Markkinoilla on useita sovelluksia, joista puuttuu täysin Air Termicon ratkaisuun kuuluva kierto-ohjaus. Tällöin menetetään käytännössä lämmön talteenotto ja sen tuomat hyödyt, joita ovat vedoton ympäristö ja energian säästö. Esilämmitystä vailla toimivat ratkaisut johtavat taas helposti siihen, että venttiilit suljetaan ja asunnon alipainetaso nousee. Tämän seurauksena korvausilman virtaus ei ole enää hallittua, vaan ilmaa virtaa sattumanvaraisesti esimerkiksi rappukäytävästä tai viemäreistä.

Uusi Air Termico Super tuo
selvää säästöä energiakuluihin
Air Termicon tehokkaan tuloilman esilämmityksen ansiosta voidaan säästää huomattavia summia lämmityskustannuksissa. Yhtenä esimerkkinä Tarpio mainitsee Asunto Oy Otamäen Lyhdyn, jonka kaukolämmön kulutus laski 67 500 eurosta korjaustoimenpiteiden jälkeen 40 000 euroon.
– Ikkunoiden lisäksi asennettiin Air Termico -korvausilmaventtiilit ja vuotuista säästöä tuli 27 500 euroa. Onnistuessaan tällaisessa remontissa puhutaan siten huikeista säästöistä, hän toteaa.
Uusi, innovatiivinen Air Termico Super on edeltäjiäänkin tehokkaampi. Korvaus-
ilmaventtiiliin tehtyjen uudistusten ansiosta ilmasuihku ohjautuu todella tehokkaasti ensin ulkoikkunaa vasten ja parantaa näin ilmankiertoa entisestään.
– Air Termico Super on myös ensimmäinen venttiili, jossa välitilassa olevan suodatinpalkin ilmavirta on säädettävissä. Koteloitu rakenne peittää samalla suodattimen näkyvistä, mikä tekee siitä huomaamattoman mutta parantaa myös äänitekniikka, hän valottaa.
Tuloilmaikkunaventtiili tuottaa siis raikasta ja esilämmitettyä tuloilmaa hyödyntäen ikkunan lämpöhäviöt, sekä auringon tehon. Se toimii ulkolämpötilan mukaan ja vuotuinen hyötysuhde on jopa 50 %. Tehokas ilmansuodatus parantaa asumisterveyttä.
Ratkaisu on käyttäjäystävällinen; suodatinten vaihto hoituu sekin näppärästi ja ilman työkaluja. Kotimaiset Air Termico ratkaisut ovat avainlipputuote, ja valmistetaan Suomessa.
– Taloyhtiölle Air Termico -tuotteet ovat pieni investointi, ja maksavat itsensä nopeasti takaisin, Tapio Tarpio summaa.

www.airtermico.fi tai www.dir-air.fi

Asunto Oy Otamäen Lyhty | KAJAANI

PERUSTIEDOT
• Kajaanin Otanmäessä sijaitseva, vuonna 1953 valmistunut, 7-kerroksinen, tiilirakenteinen asuinkiinteistö
• 35 huoneistoa, joiden lattiapinta-ala on 1 923 m² ja tilavuus 9 350 m³
• Painovoimainen ilmanvaihto ja lämmitysmuoto on kaukolämpö
TEHDYT TOIMENPITEET ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI
• Vuonna 2011 vaihdettiin vanhat, alkuperäiset ikkunat Fenestra Oy:n 1.0 -ikkunoihin, joissa on selektiivilasit ja tuloilmaventtiilit
• Lisäksi keväällä asennettiin Dir-Air Oy:n kanssa kehitellyt poistoilmaventtiilit ja tehtiin ilmanvaihdon perussäätö Dir-Air Oy:ltä lainatun mittauslaitteen avulla
• Kesällä 2012 uusittiin kaukolämmön lämmönvaihtimet, jotka olivat lähes 20 vuotta vanhat
HELMIKUU 2011 VS. JOULUKUU 2012
• Vuoden 2011 helmikuun ulkolämpötila oli keskimäärin sama kuin vuoden 2012 joulukuussa
• 2/2011 kului kaukolämpöä (31 vrk. kulutus) 90,35 MWh, kun kulutus 12/2012 oli 70,18 MWh
• Kaukolämpöä ostettiin 12/2012 tämän vertailun mukaan 23,17 % vähemmän kuin 2/2011
• 12/2012 hinnoilla laskettuna taloyhtiön säästöiksi saadaan 2 121,52 € verrattuna 2/2011 kulutukseen
• Hoitovastikkeeseen sillä oli huikea 1,10 €/m2 vaikutus yhden kuukauden osalta
VIELÄ YKSI SPEKULAATIO ENERGIAN SÄÄSTÖSTÄ
• 2008–2010 taloyhtiö osti kaukolämpöä keskimäärin 562,61 MWh/vuosi
• Jos kaukolämmön kulutus olisi ollut 2012 tuon keskiarvon mukainen, olisi lasku ollut noin 67 500 €
• Kun taloyhtiö pystyi pudottamaan kulutuksen 427 MWh 2012, oli lasku lämmön kulutuksesta
noin 40 000 €
• ”Säästöksi” voidaan laskea pyöreästi 27 500 € vuodessa
• Tämä tarkoittaa hoitovastikkeessa huikeat 19 €/m²

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

Uusin lehti

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista
sähköpostiisi kerran viikossa.

Tulevat tapahtumat

Tuoreimmat uutiset

 

 

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.