Joutsenmerkittyjen rakennusten kriteereissä erityisesti ilmastoon, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vaatimuksia on lisätty. Asuintalojen ja koulujen lisäksi nyt myös toimistorakennukset voivat saada Joutsenmerkin.
Rakentaminen on yksi merkittävimmistä päästölähteistä niin Suomessa kuin maailmallakin. Jopa 40 % energiasta kuluu rakennuksissa, ja noin 50 % maapallon luonnonvaroista käytetään rakentamiseen. Samalla syntyy myös paljon jätettä.
Potentiaalia rakennusalan ympäristökuormituksen vähentämiselle on paljon, ja Joutsenmerkki vauhdittaa osaltaan tätä kehitystä.
– Joutsenmerkitty rakentaminen on kasvanut viime vuosina vahvasti kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa asuintalojen lisäksi Joutsenmerkityt koulut ovat herättäneet paljon kiinnostusta, ja monia on jo rakennettukin hyvällä menestyksellä. Myös toimistorakennuksille on toivottu Joutsenmerkkiä, ja nyt sekin onnistuu, Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen sanoo.
Suunnittelussa ja työmailla tehdyt valinnat vaikuttavat ympäristön ja ilmaston lisäksi myös tilojen käyttäjiin. Esimerkiksi Joutsenmerkittyjen koulujen viihtyisyydestä ja sisäilman laadusta on kertynyt hyviä kokemuksia.
Vähähiilisempää rakentamista
Joutsenmerkki edistää vähähiilistä rakentamista niin energiatehokkuuden, uusiutuvien energianlähteiden kuin materiaalienkin näkökulmasta. Muun muassa puun, kierrätetyn teräksen ja vähähiilisemmän betonin käyttö pienentää ilmastovaikutuksia.
Hiilijalanjälkilaskelmaa vaaditaan jatkossa kaikilta hakijoilta.
– Ilmastovaikutukset on laskettava ympäristöministeriön julkaiseman rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän tai vastaavan mukaisesti. Myöhemmin kriteereihin lisätään myös tulevia kansallisia rakentamismääräyksiä tiukempi raja-arvo. Vaatimuksia kohdistetaan myös materiaaleille, joilla on suuri ilmastovaikutus, kuten betoni, teräs ja alumiini, Ympäristömerkintä Suomen johtava asiantuntija Heidi Vaarala kertoo.
Joutsenmerkitty rakennus on tietenkin myös energiatehokas. Asuintalojen ja toimistojen on yllettävä A-energialuokkaan, ja opetusrakennuksilta vaaditaan vähintään 30 % pienempää energiankulutusta kuin rakentamismääräykset edellyttävät.
Elinkaariajattelua ja kiertotaloutta
Joutsenmerkin kriteereissä ympäristövaikutuksia tarkastellaan monista eri näkökulmista ja koko elinkaaren ajalta. Rakennusten uusissa kriteereissä elinkaariajattelua on myös laajennettu entisestään.
– Kriteereissä on uusia osa-alueita, kuten purkamisen ja muunneltavuuden huomioivat suunnitteluperiaatteet. Myös kierrätysmateriaalien käyttöä ja rakennusosien helppoa kierrätettävyyttä edistetään. Jo aiemmista kriteereistä tuttu tarkka materiaaliloki helpottaa talossa käytettyjen materiaalien selvittämistä ja jäljittämistä myöhemmin, Vaarala sanoo.
Joutsenmerkki edellyttää myös toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi rakennuspaikalla. Myös sisäilmaan vaikuttavia vaatimuksia on päivitetty.
Uudet kriteerit on yhdenmukaistettu uudisrakennusten EU-taksonomian liitteen 1 teknisten arviointikriteerien kanssa.
Lisätietoa
- Riikka Holopainen, toimitusjohtaja, Ympäristömerkintä Suomi, riikka.holopainen@ecolabel.fi / 040 5710 364
- Heidi Vaarala, johtava asiantuntija, Ympäristömerkintä Suomi, heidi.vaarala@ecolabel.fi / 040 5288 597
- Lisätietoa Joutsenmerkin verkkosivuilla
- Joutsenmerkittyjen uudisrakennusten kriteerit