Korjausbuumi käy yrittäjän kukkarolle

Koronapandemia pakotti yhteiskunnan säästöliekille. Etätöistä ja etäkoulusta tuli pitkäksi aikaa uusi normaali. Kun kodeista tuli elämän tukikohta ja näyttämö, alkoivat kodin  ja kesämökin kunnostukset kiinnostaa. Koronabuumi nosti raaka-aineiden ja tarvikkeiden hinnat pilviin. Yrittäjille tuli töitä, mutta katteet sulivat alakanttiin tehtyihin urakkasopimuksiin.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI- TU ry:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen harmittelee koronabuumin loppulaskua jäsenyrityksilleen.
”Kun hinnat nousivat joissakin raaka-aine- ja tuoteryhmissä jopa 70 prosenttia urakkatarjouksen jättöpäivästä, on selvää, että kannattavasta yritystoiminnasta ei silloin voida enää puhua”, Hokkanen sanoo.
”Jäsenistämme suuri osa on pieniä muutaman työntekijän yrityksiä, minkä vuoksi rajut materiaalikulujen hintaheilahtelut tuntuvat sitäkin rajumpina. Suurin huoli pärjäämisestä on maakuntien yrittäjillä kasvukeskusten ulkopuolella”, Hokkanen tähdentää

Kotitalousvähennyksessä yhä valuvika
Kotitalousvähennys on ollut valtiovallan hyvä kädenojennus, johon on reagoitu ahkerasti jo vuosien ajan. Erityisesti nyt koronaepidemian aikana ihmiset ovat etätöiden yleistyttyä halunneet satsata kotiensa ja kesämökkiensä laadun parantamiseen. Täysimääräisenä tuki on kelpo porkkana, jonka turvin moni remontti on sysätty liikkeelle.
”Minun on vaikea ymmärtää vieläkään sitä, miksi omakotiasukkaat ja taloyhtiöissä asuvat ihmiset pidetään eriarvoisessa asemassa kotitalousvähennyksen suhteen. Koti kerrostalossa eroaa omakotitalosta vain suuremman kokonsa puolesta. Kyllähän putkiremontti tai ulkokuoren korjaus molemmissa taloissa on samanlaista kodin perusparannusta. Silti kotitalousvähennystä myönnetään yhä edelleen vain omakotitalossa asuville. Tähän epäkohtaan tarvitaan muutos jo senkin takia, että kerrostaloissa asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista”, Hokkanen edellyttää.
Peruskorjauksia on tehtävä ja kiinteistöjä hoidettava säännöllisesti niiden kokoon katsomatta.  Oikeus vain omien asuinneliöiden puitteissa saatavasta korvaustuesta tuntuu lähes kosmeettiselta silloin, kun kerrostalossa toteutetaan mittavia linjasaneerauksia tai julkisivuremontteja. Tässä periaaatteella on suurempi merkitys, kuin rahamäärällä.
”Kustannusten jyvittäminen asuntokohtaisesti kotitalousvähennystä varten on teknisesti helppo toteuttaa. Kyllähän tässä on enemmänkin kyse tahdosta kuin keinoista”, Hokkanen kummaksuu.
Mitä enemmän maassa korjataan ja kunnostetaan asiallisten yritysten toimesta, sitä paremmin torjutaan harmaata taloutta ja työllistetään tekijöitä. Pienistä puroista syntyy valtavirtaa silloin, kun kaikki halukkaat pääsevät mukaan.
Rakennettujen ympäristöjen ilmastostrategiassa vuodelle 2050 on tiukat tavoitteet. Energiatehokkuutta on parannettava ja muun muassa taloteknisille ratkaisuille on omat vaatimuksensa kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi.  Suomen rakennusmassa on sen ikäistä, että remontoitavaa riittää tasaiseen tahtiin. Yli 50 miljardin euron korjausvelan kaventamiseen pitäisi valtiovallan laittaa myös paukkuja selvästi nykytasoa enemmän. Se olisi Hokkasen mukaan paras tapa pysyä myös kestävän kehityksen tahdissa ja tavoitteissa.

Tulppa poistuu toivottavasti
Koronapandemia hiljensi korjausrakentamista selvästi, jos sitä verrataan vuoteen 2019. Viime kevään suhdannekyselyssä nähtiin jo orastavaa paluuta koronaa edeltävälle tasolle. Syksyn kyselystä ei lehden painoon mennessä ollut vielä analysoitua tietoa.
”Asuntorakentamisessa paluu entiseen on ollut selvästi nähtävissä.  Etätyöt ja tilojen kutistuva tarve vaikeuttavat pitkäjänteistä toimistorakentamisen suunnittelua ja rakentamista. Kenelläkään ei ole sellaista navigaattoria, josta näkisi selvän suunnan vuosiksi eteenpäin. Voi olla, että toimistojen luonne jonkin verran muuttuu osan työajasta siirtyessä pysyvästi etänä tehtäväksi. Se lienee jo nyt selvä, että paluuta koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan ei enää ole.
Aina tarvitaan korjausrakentamista. Talotekniikka kehittyy koko ajan ja ihmiset haluavat asua mukavammin. Ikkunoita uusitaan ja ilmanvaihtojärjestelmiä asennetaan, huolletaan ja pidetään ajan tasalla. Asennukset, huollot ja toimintakunnon arvioinnit on aina paras teettää LVI -ammattilaisilla.
Öljykattiloiden vaihtamista tuetaan ja kiirehditään energiatehokkuuden näkökulmasta ja ennen kaikkea ympäristötekona.

Työvoiman tarve kasvaa
Viimeisten tilastojen mukaa työllisyystilanne on kohentunut samalla, kun kansantalouden perustukset ovat vahvistuneet. Ilman ulkomaista työvoimaa rakennusalalla ei ole tultu toimeen enää pitkään aikaan. Ammattitaitoisen työvoiman tarve on krooninen ja koskee kaikkea rakentamista.
Hokkanen nostaa esille hiukan yllättävän ongelman nuorten vastavalmistuneiden kohdalta.
Juurisyihin enempää puuttumatta hän tarttuu jäsenyrityksiltä saamaansa palautteeseen.
”Vastavalmistuneilta LVI-alan työntekijöiltä eivät käytännön työt sujukaan entiseen ja toivottuun malliin. Teoriassa asiat hallitaan, mutta käytännön työt ja itsenäinen tekeminen takkuavat. Pullonkaula on juuri siinä osaamisessa, mitä yrityksissä kipeimmin tarvittaisi”, Hokkanen kertoo.
Tässä on hänen mukaansa koulutuksesta päättäville pohdinnan paikka. Pakollisen oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu tähän ongelmaan.
Hokkanen muistuttaa, että LVI- ja talotekniikka-alat tarjoavat hyviä työpolkuja nuorille, eikä polun pituuskaan ole ahtaasti rajattu.
”Alasta kiinnostuneille on tarjolla jatkuvasti kehittyviä ja monenlaisia töitä. Itseään kehittämällä on mahdollisuus erikoistua hyvinkin vaativiin asiantuntija- ja työnjohtotehtäviin, jotka sopivat erinomaisesti myös tytöille. Ei ole suinkaan harvinaista, että mopoharrastuksesta syttynyt kipinä on viitoittanut tietä nousevalle ja uusia haasteita tuovalle työuralle”, Hokkanen kuvailee.
Syksyn työmarkkinaneuvotteluihin oman alansa työnantajapuolta edustava LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja suhtautuu rauhallisin mielin.  Työmarkkinakentän kokonaiskuvassa on tapahtunut muutos siltä osin, että metsäteollisuus on irtautunut edellisen kierroksen jälkeen keskitetystä neuvottelumekanismista.
Teknologiateollisuudesta on kuulunut samansuuntaisia äänenpainoja, joskaan näin radikaaleja ratkaisuja ei ole tehty.
Ajan henki vie kohti paikallista sopimista. Voimassa oleva sopimuskausi päättyy helmikuun lopussa.

miehen kuvateksti: ”Kotitalousvähennyksen pitäisi koskea kaikkia kotinsa remontoijia samalla tavalla. Putki- ja julkisivuremonteista aiheutuva yhtiölaina pitäisi jyvittää osakkaille niin, että se oikeuttaisi kotitalousvähennykseen”, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen sanoo.

Haastattelu: Ilkka Nousiainen

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

Uusin lehti

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista
sähköpostiisi kerran viikossa.

Tulevat tapahtumat

Tuoreimmat uutiset

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.