Ammattirakentaja-lehti

2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

jussi-hirvonen-1

Lämpöpumpuilla taas huippuvuosi. Myynti ylitti 100.000 pumppua.

Lämpöpumppujen myynti kasvoi edelleen edellisen vuoden hurjista myyntiluvuista ja koronapandemiasta huolimatta. Viime vuonna asennettuun 100.000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa.

Pääasiassa suomalaisten talojen omistajat ovat investoineet jo yli miljoonaan lämpöpumppuun 6 miljardia euroa tehden näin valtavan ympäristöteon. Lämpöpumppujen lämmöntuotanto on jo 12 TWh/a. Tämä vastaa yli 15 % Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä. Öljylämmityksen korvaamiseen myönnetty valtion tuki kiihdytti erityisesti ilma-vesilämpöpumppujen myyntiä viime vuonna, mutta maalämpö piti pintansa ylivoisesti suurimpana euromääräisenä lämpöpumppusektorina.

100 000 vuosimyynnin raja ylitettiin. Ilma-vesi lämpöpumppumyynti kasvoi 25 %.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2020 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna, 102.000 kappaletta. Ilmalämpöpumppujen myynti oli reilut 80.000, maalämpöpumppujen 9.000, ilma-vesilämpöpumppujen 8.000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3500 kpl. Valtion öljylämmityksen korvaamiseen myönnetty tuki kiihdytti erityisesti ilma-vesilämpöpumppujen myyntiä. Kasvua tuli 25 %. Maalämpöpumpuissa oli hienoista 4 % laskua, mutta koska toimitettujen lämpöpumppujärjestelmien koot kasvoivat huomattavasti, sektorin euromääräinen myynti kasvoi – toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:sta.

Sadat kerrostalot vaihtavat kaukolämmön lämpöpumpun lämpöön ja jäähdytykseen
Kerrostalojen maa- ja poistoilmalämpöpumput sekä niiden yhdistelmät yleistyvät vauhdilla. Yleensä ne korvaavat kaukolämpöä. Noin viiteen sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteen ottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Yhä useammat taloyhtiöt päättivät asentaa poistoilmalämpöpumpun yhteyteen maalämmön ja siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen lämmitys- ja jäähdytysratkaisuun.

Isojen lämpöpumppujen rynnistys on alkamassa
Ostoskeskuksien, palvelurakennusten, logistiikkakeskusten lämmitys ja jäähdytys hoidetaan yhä useammin kiinteistökohtaisilla megawattiluokan lämpöpumpuilla. Kauko- ja aluelämmön ja -jäähdytyksen tuotantoon lämpöpumppuhankkeita on vireillä kymmenittäin. Teollisuuskohteiden, datakeskusten ja jäähdytyksen hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää aina lämpöpumpputekniikkaa. Ja lämpöpumppujen tekniikka kehittyy. Niiden suoritusarvot sekä saavutettavat lämpötilatasot ovat nousseet vauhdilla, joten sovelluskohteita löytyy koko ajan lisää korvaamaan fossiilisia polttoainetta, polttamista ja myös sähköä.

Lämpöpumput avainasemassa sähkön kysyntäjoustossa
Kysyntäjoustoon ja sähkönverkon tehontarpeen hallintaan lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään varastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta. Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 5.000 MW ja sitähän tuli viime vuonnakin noin 500 MW lisää. Ohjattavaa sähkötehoa lämpöpumppukannasta löytyisi jo 1.500–2.000 MW.

3 miljardin reaalipotentiaali pelkästään öljylämmityksessä ja kerrostalojen poistoilmassa
Potentiaalia lämpöpumpuille on. Suomessa on noin 120–150.000 öljylämmittäjää. 30.000 kerrostaloa päästää 23-asteista poistoilmaa katolle talollisen kahdessa tunnissa sellaisenaan ympärivuoden. Jos vaikka 100.000 öljylämmittäjää innostetaan vaihtamaan puhtaaseen lämmitykseen ja 10.000 kerrostalon poistoilman hukkalämmöt otetaan talteen poistoilmalämpöpumpulla, merkitsisi se noin 3 miljardin arvosta nopeasti käynnistyviä, kannattavia, paikallisesti työllistäviä investointeja. Jos poliittista halua ja tahtoa löytyy, nämä investoinnit olisivat realistisesti tehtävissä 5 vuodessa ja kohtuullisen kevyellä kepillä, porkkanalla sekä rahoitusinstrumenteilla. Valtaosa porkkanarahoista palautuu valtiolle alv- ja muina veroina, työllistymisenä, talouden virkistymisenä sekä myös vientinä. Pelkästään näiden kahden esimerkin päästö- ja polttovapaana tuotantona puhutaan noin 5 TWh/a ja päästövähenemä useasta milj.t C02-ekv.

Lisätietoja: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi , Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, puh +358 50 500 2751, jussi.hirvonen@sulpu.fi.


Enervent_banner_140x250px_general_fi

Helsingin-Rakennuskonevuokraus-Oy_160x600

banner1

Renovari_140x75px_netti

banner07

Vallox_Ammattirakentaja_banneri140x250_PH