Massiivisia TT-laattoja, teräsaltaita ja erikoisosaamista – näin syntyy Sastamalan uusi uima- ja liikuntahalli

Uimahallin näyttävässä julkisivussa on käytetty uritettua betonia ja lisäksi siihen tulee myös alumiinikomposiittiverhoilua. Valokuvaaja: Annamaria Palsi-Ikonen

Rakennustoimisto K. Tervo Oy on yksi Itä-Suomen suurimpia pk-rakennusyhtiöitä, ja keskittynyt vaativiin rakennushankkeisiin, kuten sairaaloihin ja terveydenhoitolaitoksiin, liikunta- ja monitoimitiloihin sekä päiväkoteihin ja kouluihin.

Miika Oksanen on Rakennustoimisto K. Tervon Tampereen toimiston toimitusjohtaja. Tervon palvelukseen hän siirtyi viime vuoden alussa yhtiön laajentaessa toimintaansa Pirkanmaalle. Rakennusalalla mies oli työskennellyt sitä ennen jo reilut 20 vuotta. Lauri Piiroinen on toiminut alalla lähes yhtä kauan. Hän aloitti Tervon Tampereen pisteessä vuonna 2025 ja on hankepäällikkö.

Oksanen luonnehtii yritystä perinteikkääksi rakennusalan toimijaksi, jonka juuret ovat vankasti Pohjois-Karjalassa. Vuonna 1995 perustettu yhtiö päätti noin kaksi vuotta sitten laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle.

– Voisi sanoa, että meidän jalat ja kädet ovat Tampereella, mutta hartiat Joensuussa. Toimimme siis itsenäisesti mutta emoyhtiön tuella. Palvelemme tätä nykyä myös pääkaupunkiseudulla sekä Oulun alueella, ja sieltä käsin myös Lapissa, Oksanen valottaa.

Laajentaminen haasteellisten aikojen keskellä oli tarkoin harkittu päätös.

– Juuri tällaisena hetkenä, kun alalla on ollut alavirettä, on itse asiassa paras mahdollisuus laajentaa toimintaa, sillä osaavaa työvoimaa on hyvin tarjolla, hän huomauttaa.

Laajentuminen onkin tapahtunut juuri siihen tahtiin kuin sopivaa henkilöstöä on löytynyt.

Tavoitehintainen projektinjohtourakka antaa joustavuutta

Rakennustoimisto K. Tervolla on vahvaa osaamista monimutkaisista ja vaativista rakennushankkeista ja yrityksen vastuuhenkilöillä taustaa esimerkiksi Lempäälä-talon ja Tampereen Tammelan stadionin kaltaisista mittavista projekteista.

Sastamalan uima- ja liikuntahallihanke on sekin omalla tavallaan hyvin mielenkiintoinen. Pelkästään hankkeen suunnittelu vaati jo erityisosaamista sekä monen suunnittelualan yhteensovitusta.

Hanke toteutetaan tavoitehintaisena KVR-projektinjohtourakkana, jossa sille on määritetty tavoitehinta sekä urakoitsijalle projektinjohtopalkkio. Mallin etuna on, että se jakaa riskejä ja säästöjä tilaajan ja rakentajan kesken, mikä tuo mukanaan joustavuutta ja edistää yhteistyötä. Mittavan kokonaisuuden tavoitehinta on runsaat 21,6 miljoonaa euroa.

Rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2025 heti rakennusluvan myöntämisen jälkeen.

– Projektinjohtourakkamalli mahdollistaa aivan omanlaisensa joustavuuden, joka ei olisi perinteisessä mallissa ollut mahdollista. Suunnittelu ja rakentaminen limittyvät saumattomasti yhteen ja avainhenkilöiden yhteistyö on tiivistä, Piiroinen kuvailee.

Liikuntahallin osalta työt ovat edenneet hyvin, ja se otetaan osittain käyttöön jo tämän vuoden aikana. Kokonaisuudessaan rakennushankkeen on määrä valmistua vuoden 2028 kevääseen mennessä.

– Uimahallin käyttöönottovaihe tulee kestämään vähän kauemmin kuin muissa rakennuksissa, sillä sitä on ensin esikäytettävä, Piiroinen toteaa.

Vaativa projekti joka edellyttää erikoisosaamista

Kohteen naapurissa sijaitsee koulu, jossa käy noin 600 oppilasta. Tämä on jouduttu huomioimaan työmaan turvallisuudessa, logistiikassa ja viestinnässä. Rakennukset liitetään myöhemmin tulevaisuudessa yhdyskäytävällä toisiinsa.

– Suunnittelu- ja rakentamisaikataulu on ollut todella tiivis ja kulunut vuosi työntäyteinen. Onkin hienoa huomata, että kaikesta on suoriuduttu kunnialla, Oksanen toteaa.

Tilaajayhteistyö on sujunut molempien mukaan hyvin. Osaltaan siihen on varmasti vaikuttanut juuri urakkamuoto, jossa kaikki istuvat ns. samalla puolen pöytää ratkomassa yhdessä haasteita.

Yllätyksiltäkään ei ole vältytty. Hormuzin salmen sulkeminen on vaikuttanut energian ja raaka-aineiden hintoihin sekä välituotteiden saatavuuteen. Kaikkeen on löytynyt kuitenkin aina ratkaisu ja projekti päässyt etenemään.

Liikuntasali on teräsrakenteinen ja siinä käytetään puisia kattoelementtejä. Uimahalli on puolestaan betonirakenteinen ja tehty elementeistä siten, että kattoon on asennettu massiiviset TT-laatat. Mittavien TT-laattojen ansiosta on pystytty vähentämään pilarirakenteiden määrää.

Suurimmat TT-laatat painavat 31 tonnia, ja ne tuodaan työmaalle yksi kerrallaan rekalla. Niiden paikoilleen nosto ja siihen liittyvä suunnittelutyö on siten ollut aivan oma lukunsa. Kaikki on saatu hoidettua hallitusti.

Rakennuksen alapohja nojaa massiiviseen paalutuentaan. Uimahallin välipohjat ovat kaikki paikalla valettua betonirakennetta. Suunnittelu ja toteutus ovat edellyttäneet huippuluokan betonirakennusosaamista. Esimerkiksi kallistukset ovat tämän tyyppisessä projektissa erittäin haasteellisia.

Uimahalliin asennetaan lopuksi haponkestävästä teräksestä valmistetut altaat, joita tulee yhteensä kuusi kappaletta. Lisäksi tulee vielä muovirakenteinen kylmävesiallas.

Syksyn koittaessa uimahallin vesikatto on saatu vettä pitäväksi. Rakennus alkaa olla muutenkin ulkopuolelta hahmollaan ja sisätyöt on päästy aloittamaan.

– Edessä on mielenkiintoinen vaihe, kun siirrytään mittaviin talotekniikka-asennuksiin. Tuleehan kohteeseen normaalin talotekniikan lisäksi uima-altaiden vedenkäsittelyjärjestelmät, Lauri Piiroinen huomauttaa.

Haastattelu: Irmeli Kojonen

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.