Väyläviraston projektipäälliköt Jukka Päkkilä ja Terhi Honkarinta kertovat, että olosuhteet hankealueella ovat olleet poikkeuksellisen haastavat johtuen muun muassa kovasta tuulesta, myrskyistä ja jäästä, mutta näihin olosuhteisiin on varauduttu ja ne on otettu huomioon hankkeen aikataulussa.
Kuva: Väylävirasto/Hailuodon kiinteä yhteys- allianssi
Valtava urakka poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatii kaikilta toimijoilta huippuosaamista.
Kiinteä tieyhteys Oulun ja kulttuuririkkaan Hailuodon saaren välillä on ollut kiistelty aihe vuosikymmenien ajan. Saaressa asuu kaikkiaan noin 1 000 asukasta ja siellä on noin 650 kesämökkiä. Saaren ja Oulun välisestä liikennöinnistä on vastannut tähän saakka lauttayhteys, sekä talvisin jäätie sääolosuhteiden mukaan. Hailuoto on itsenäinen kunta ja laatuaan ainoa Pohjois-Pohjanmaan saaristokunta.
Hailuoto houkuttelee matkailijoita ympäri Suomen sen monipuolisilla retkeily- ja luontokohteillaan, sekä erilaisilla kesätapahtumilla. Saari on tunnettu upeista hiekka- ja dyynirannoista, sekä lintubongausmahdollisuuksista. Hailuodossa sijaitsee myös yksi Suomen kuudesta Stru
ve-ketjun mittauspisteistä, mitkä ovat osa
Unescon maailmanperintökohdetta.
Struve-kolmiomittausketju rakennettiin jo 1800-luvulla ja se ulottuu Pohjoiselta Jäämereltä Mustalle merelle ja sen tarkoituksena oli alun perin selvittää maapallon muotoa ja kokoa. Luodonselän ympärillä on useita Natura 2000 -alueita, missä esiintyy runsaasti uhanalaisia kasvilajeja, harvinainen meriuposkuoriainen sekä harvinaisia lintulajeja. Ennen kiinteän yhteyden hanketta Alueelle tehtiin kattavat luonto selvitykset ja sen suunnittelua ohjaavat Natura-vaatimukset.
Hailuodossa järjestetään vuosittain erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten Bättre Folk -festivaalit ja Hailuodon Musiikkipäivät. Lauttamatka Oulunsalon ja Hailuodon välillä on ilmainen ja nopea, ja se kestää noin 25 minuuttia suuntaansa. Loma-aikoina ja etenkin eri tapahtumien aikaan lautalle saattaa joutua jonottamaan kuitenkin jopa neljäkin tuntia.
Hailuodon keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 980 ajoneuvoa, josta noin 10 % on raskasta liikennettä. Kiinteän yhteyden valmistuttua liikennemäärän ennustetaan nousevan lähelle 1400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Koska Hailuoto on suosittu lomailukohde, kesäkuukausien vuorokausiliikenne on noin 30-40 % koko vuoden keskimääräistä liikennettä vilkkaampaa.
Puolesta ja vastaan
Hailuodon kiinteä yhteys on nostattanut ihmisissä monenlaisia tunteita ja sitä on suunniteltu jo 1980-luvun alusta lähtien. Kiinteän yhteyden vastustajat ovat olleet huolissaan muun muassa saaren uhanalaisten luontoarvojen ja kulttuuririkkaan ympäristön vahingoittumisesta turismin seurauksena. Kiinteän yhteyden rakentamisesta on kiistelty korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
Lainvoimaisen vesiluvan puuttuminen viivästytti kiinteän yhteyden toteuttamista vuosilla. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri valitti hankkeen vesiluvasta ensimmäisen kerran Vaasan hallinto-oikeuteen jo maaliskuussa 2020. Hallinto-oikeus hylkäsi tuolloin valituksen, minkä jälkeen järjestö haki asiassa valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Korkein hallinto-oikeus käsitteli asian ja päätti hylätä vesiluvasta tehdyn valituksen. Hylkäyspäätös tarkoitti tammikuussa 2024, että asian oikeuskäsittely on päättynyt, hankkeen vesilupa on lainvoimainen ja rakentaminen mantereelta saareen voitiin viimein aloittaa.
Valtava urakka
Kiinteän yhteyden rakentaminen Oulun ja Hailuodon välille aloitettiin 6.5.2024. Hailuodon hanke on monella tapaa poikkeuksellinen, sillä se on laatuaan ensimmäinen hanke Suomessa, jossa tehdään kaksi yli puolen kilometrin mittaista siltaa.
Haastavaa rakentamisesta tekee jäätyvän meren lisäksi vaihtuvat sääolosuhteet kovista tuulista tukaliin helteisiin ja jäätäviin – 30 asteen pakkasiin. Pengertiehen tarvitaan yhteensä noin 1 300 000 kuutiota kivilouhetta ja -mursketta. Siltoihin menee yhteensä noin 21 200 kuutiota betonia ja 6,7 miljoonaa tonnia terästä.
Hankkeen rakennustyöt aloitettiin mantereen puolelta Riutunkarista, ja samanaikaisesti pengertietä alettiin rakentaa Hailuodon puolelta, Huikusta. Kiinteän yhteyden suurhanke toteutetaan allianssi mallilla, jossa ovat mukana Väylävirasto, GRK Suomi Oy, AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Rakennustyöt sisältävät noin 7 kilometrin pituisen pengertien ja kaksi siltaa, Riutun ja Huikun sillat. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 105,4 miljoonaa euroa. A-insinöörit suunnittelevat pengertien ja muut tiejärjestelyt molemmissa päissä. Riutun sillan ja Geo teknisestä suunnittelusta vastaa AFRY ja A-insinöörit Huikun sillan suunnittelusta.
Rekkaralli Oulunsalon Riutunkarin lauttarannassa oli lähes tauoton vuoden 2024 ajan toukokuulta alkaen. Kiinteän yhteyden rakentaminen vaatii yhteensä huikeat 2,3 miljoonaa tonnia maa-aineksen ajoa mereen. Raskaan liikenteen määrä lisääntyi alueen kuljetusreitillä huomattavasti, joten kiviaineskuormia näki vilahtavan silmien ohi noin viiden minuutin välein. Louhetta hanketta varten kuljetettiin kolmesta eri paikasta. Pääosa kiviaineksesta hankittiin entisen Kiimingin kunnan alueelta ja loput Muhoksen suunnalta. Osa louheesta jäi Oulun puolelle ja osa kuljetettiin Merisilta-Lautalla Hailuodon puolelle. Jotta hanke ei ole vaikuttanut ihmisten normaaliin arkeen ja liikenteeseen lautalla, se osti Merisilta-Lautan liikenteen keskiyöstä aamukuuteen, jolloin louhe liikkui rekoissa saareen.
Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustyöt työllistävät arviolta 500–600 henkilötyövuotta ja tämän lisäksi hankkeella on välillisiä työllistäviä vaikutuksia. Hankkeen maksaa valtio ja sen toteutuksesta vastaa Väylävirasto.
Upea kokonaisuus hahmottumassa
Vuoden 2025 aikana Hailuodon kiinteän yhteyden Riutun silta on alkanut pikkuhiljaa hahmottumaan ja sulautumaan osaksi upeaa merimaisemaa. Oulunsalosta Hailuotoon kulkeva maayhteys saavutti koko mittansa joulukuun 2024 lopulla, kun Oulun suunnasta mantereelta päin rakennettu louhepenger tavoitti Huikun työsillan saaren puolella. Kyse on kuitenkin väliaikaisesta reitistä, joka on tarkoitettu ainoastaan Hailuodon maayhteyttä rakentavien työmaaliikennettä varten. Alueella liikkuminen on ulkopuolisilta jyrkästi kielletty.
Hankkeen rakennustöissä koettiin toukokuussa 2025 suuria tunteita, sillä Oulun puoleisen eli Riutun sillan betonikannen siltavalutyö on ollut tähän mennessä Suomen suurin vastaava operaatio. Sillan valutöihin tarvittiin yhteensä valtavat 12900 kuutiometriä betonia. Riutun sillalla on mittaa 737 metriä ja leveyttä reilut 10 metriä. Siltatyömaalle ajettiin maanantaiaamusta perjantai-iltapäivään yötä päivää betoniautolla betonia. Töissä siltatyömaalla oli tuolloin noin 80 henkeä.
Heinäkuun lopussa 2025 Riutun sillan muotti on kokonaan purettu. Työpenkereen purkaminenkin on niin ikään aloitettu, sillä Riutun siltaa on rakennettu työ penkereen päälle. Sillan työpenkereen louhetta hyödynnetään mahdollisimman paljon ja sitä käytetään muun muassa siltojen välisen pengerosuuden korottamiseen. Lopullisen pengertien korkeus merenpinnasta on vähintään 3,5 metriä. Huikun sillan kaikki välituet ovat valmiita. Kesäkuussa 2025 käynnistyi Huikun sillan teräslohkojen työntöasennus. 767 metriä pitkän Huikun sillan kaikkien lohkojen asennus kestää kaikkiaan noin puoli vuotta eli vuoden 2025 loppuun saakka.
Liikenne sillalla ja sen alla
Hankkeen rakentamisen aikana lauttarantojen satamat ovat olleet normaalissa toiminnassa, ja Huikun sillan alta kulkeva väylä on ollut avoinna avovesikautena. Veneilijöille on rakennettu tilapäinen kulkuyhteys Riutun sillan rakentamisen ajaksi noin kilometrin etäisyydelle Riutunkarista. Koska hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti, keväällä 2024 alkanut louheen ja kiviainesten rekkaralli on niin ikään rauhoittunut huomattavasti.
Rakennettavan tieyhteyden pituus on yhteensä 8,4 kilometriä, jonka muodostavat 6,9 kilometrin pengertie ja kaksi siltaa. Yhteyden keskivaiheille tulee keinosaarella sijaitseva pysäköintialue, missä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi pienimuotoisia matkailupalveluja. Kiinteä yhteys tulee olemaan kaksikaistainen ja tien lisäksi jalankululle ja pyöräilylle rakennetaan 1,25 metriä leveät pientareet kumminkin puolin ajorataa.
Hailuotoon rakennettavan pengertien ja siihen tulevien siltojen suunnittelussa on huomioitu läheiset Natura 2 000 -alueet. Siltojen ja pengertien tulee istua myös merimaisemaan mahdollisimman hyvin, joten siltakannesta ei kohoa lainkaan kannatinpylväitä tai muita korkeita rakenteita. Liikenteeseen tarkoitetulle tielle ei ole tulossa myöskään lainkaan valaistusta eikä itse siltarakenteita valaista, jotta ne eivät kiinnitä huomiota maisemassa.
Siltojen rakentaminen on suunniteltu niin, että niiden perustuksissa käytetään pitkiä sisältä betonoituja teräsputkipaaluja, jotka tukeutuvat kovaan moreenikerrokseen. Alueen peruskallio on poikkeuksellisen syvällä, mutta veden syvyys on pengertien kohdalla kuitenkin varsin matala. Pitkät sillat tulevat syvännekohtiin ja silta-aukoilla varmistetaan, että vesi pääsee virtaamaan ja vaihtumaan merialueella su juvasti ja turvallisesti. Kun kiinteä yhteys valmistuu ja saadaan kokonaisuudessaan käyttöön, laivaväylä tulee kulkemaan Huikun sillan alta. Riutun sillan alikulkukorkeus on viisi metriä, joten sen alitse mahtuvat kulkemaan sujuvasti kaikki pienveneet ja ainakin osa kalastusaluksista. Itse tiellä tulee olemaan nopeusrajoituksena 80 kilometriä tunnissa.
Teksti: Minna Korva-Perämäki
Lähteet: Väylävirasto, Hailuodon kiinteä yhteys Facebook-sivut