Rakennustyömailla jyllää alakulttuuri

Koronapandemia on paljastanut rakennustyömailla jo vuosia jyllänneen alakulttuurin, joka on pesiytynyt Suomeen vimmaisesti ja määrätietoisesti ulkomailta tuodun työvoiman mukana. Mitä kauempaa työvoimaa Suomeen tuodaan, sitä kehnommista palkoista ja muista eduista on kyse.

Näin tiivistää Rakennusliiton puheenjohtajana vuodesta 2005 toiminut Matti Harjuniemi vuosien saatossa voimistuneen tilanteen, jonka pandemia on nyt nostanut pintaan. Työmaiden sulkemiset virustartunnan takia ovat ensisijaisesti hänen mukaansa ulkomaisen työvoiman aikaansaannosta.

Harjuniemikään ei osoita sormellaan pelkästään vierastyövoimaa, mutta merkittävistä kulttuurierojen vaikutuksista ja kuplasta hän puhuu. Annetuista ohjeista ei oikein välitetä tai niitä ei aina edes ymmärretä.

”Työnantajilla on kyllä halua tilanteen korjaamiseen, mutta ei otetta. Viranomaisia on tässä tilanteessa turha myöskään syyttää. Se tehdään, mihin resurssit riittävät.  Liitonkin mahdollisuudet työmaiden tarkastuksiin ovat varsin rajalliset”, Harjuniemi summaa.

Tuntuu siltä, että rakennuksilla olisi pitänyt ottaa käyttöön yhtä tiukat koronatestit, jotka tulivat laivayhtiöille ja valtakunnan rajoille jo talvella. Toisin sanoen jokaisen työmaalle tulijan testaukset olisi pitänyt aloittaa jo hyvissä ajoin.

On nähtävä pitkä linja
Puheet ulkomaisten työntekijöiden syyllistämisestä eivät ole tässä kohtaa oikeutettuja. Eivät he ole koronaa maahan tuoneet. Päinvastoin, julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ensimmäiset virustartunnat tulivat maahan hyvin koulutettujen suomalaisten lomamatkalta viime vuoden helmikuussa.

Harjuniemi puhuu vuosia kestäneestä trendistä, joka on vain kiihtynyt ja voimistunut. Koronapandemia nosti ongelman esille, koska rakennusala on niin suuri ulkomaisen työvoiman käyttäjä. Rakennusliiton arvio tämänhetkisen vierastyövoiman osuudesta on lähellä 30 000 henkilöä, joista valtaosa työskentelee pääkaupunkiseudun työmailla.

”Vuosien aikana vierastyövoiman ympärille on muodostunut oma alakulttuuri, joka poikkeaa siitä, mihin täällä on totuttu”, Harjuniemi sanoo ja näkee siinä monenlaisia ongelmia.

”Meille tämä alakulttuuri näyttäytyy lyhyesti sanottuna rennompana suhtautumisena turvallisuusvaatimuksiin ja yhteiskunnan normeihin. Osin siihen voi vaikuttaa kielitaitoeroista johtuva informaatiovaje ja osin suoranainen välinpitämättömyys. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että koronatartuntoja on enemmän rakennustyömailla kuin muualla keskimäärin. Me tiedämme, että maskeilla, etäisyyksien pitämisellä ja perushygienialla ei ole sitä roolia ahtaissa tilapäismajoituksissa ja kimppakuljetuksissa, mikä niillä nyt pitäisi olla”, Harjuniemi muotoilee.

Harjuniemi näkee Rauman telakan sulkemisessa helmikuun lopulla kärjistyneen esimerkin vierastyövoiman ongelmista. Samasta syystä on jouduttu panemaan useita rakennustyömaita säppiin myös pääkaupunkiseudulla. Sen hän sanoo suoraan, että tätä on osattu odottaa.

Raumalla kyse oli nimenomaan ulkomaisten telakkatyöläisten levittämästä koronaviruksesta. Ahtaasti asuvat ja liikkuvat tiiviit työporukat ovat näissä oloissa riski jo sellaisenaan. Palkkapussia kutistava omaehtoinen karanteenikin koetaan mieluummin rangaistukseksi kuin omaksi ja muiden terveydeksi.

”Me näemme tässä rakenteellisen ongelman, joka koskee rakennustyömaita suhteellisesti kaikkein eniten. Alihankkijaketjut ja ulkomaisen työvoiman värvääminen ovat muuttuneet viime vuosina yhä järjestelmällisemmäksi ja laajemmaksi. Baltian maat, etenkin Itä-Viro, Balkan, Puola, Romania ja eräät EU:n ulkopuoliset maat ovat ensisijaisia vierastyövoiman alkuperämaita. Senkin me tiedämme, että mitä kauempaa Suomeen tullaan sitä huonommilla ehdoilla töitä ollaan valmiita tekemään.

Puolet riittäisi
Rakennusliiton arvion mukaan 70 prosenttia tulijoista on EU:n alueelta ja loput yhteisön ulkopuolelta. Liiton mukaan hyvällä organisoinnilla, rytmityksellä ja fiksusti järjestetyillä työmailla pärjättäisiin hyvin 10 000–15 000 hengen vierastyövoimalla.

Rakennusliitossa katsotaan, että vuosien ajan kotimaisen työvoiman osuutta on tietoisesti vähennetty, kun samaan aikaan kustannussyistä on kasvatettu ulkomaisten rakentajien osuutta. Harjusaari puhuu jopa työmaiden ylimiehityksestä.

Rakentajien edunvalvoja pitää ilman muuta selvänä, että työnantajat ovat kiinnostuneita työmaiden hyvästä toimivuudesta ja rakentamisen laadusta. Ongelmana on otteen lipsuminen. Sama ongelma on työvoimaviranomaisten toiminnassa.

Harjuniemen mukaan syynä kotimaisten rakennusmiesten osuuden vähenemiseen on myös kysynnän heikkenemisessä. Kun riittävän kauan jatketaan tilanteessa, jossa työvoimaa ei kysytä, ei sitä myöskään tarjota. Harjuniemi näkee tässä kehityksessä pitkällä tähtäimelle tuottavuusongelmia.

Hopeareunusta ei ole hukattu
Asuntorakentaminen jatkuu tänäkin vuonna lähes edellisvuosien tasolla. Koronan aiheuttaman pienen notkahduksen jälkeen palataan taas 35 000 asunnon vuosivauhtiin. Se merkitsee kipeästi kaivattuja asuntoja Helsinkiin ja muihin kasvukeskuksiin ja rakentajille työtä ja toimeentuloa. Harjuniemi näkee pilvisessä maisemassa monta hopeareunusta, joihin pitäisi nyt tarttua.

”Nuoret on saatava ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta rakennuksille kokeneen tekijän työpariksi. Näin siirretään kokemusta ja hiljaista tietoa eteenpäin. Kokemuksella, keskustelulla, asioita funtsaamalla ja yhdessä tekemisellä on aivan ratkaiseva merkitys. Nuorille rakennusala tarjoaa hyviä näköaloja, minkä vuoksi heidän palkkaamisensa on ensiarvoisen tärkeää näinä aikoina”, Harjuniemi vakuuttaa.

Rakentajien edunvalvontaa 38 vuotta, joista viimeiset 16 vuotta Rakennusliiton puheenjohtajana, tehnyt ja seurannut Harjuniemi katsoo rakentamista koko yhteiskunnan näkökulmasta. Optimismi tulee siitä, että rakentaminen ei lopu koskaan, eikä yksikään rakennus valmistu ilman tekijäänsä.

Rakentamisen laadusta ja tuottavuudesta Harjuniemellä on selkeä näkemys. Hän varottaa hurahtamasta puurakentamiseen. Parempi on pitäytyä koetuissa ja hyviksi havaituissa materiaaleissa ja käyttää niitä, jotka mihinkin tarkoitukseen parhaiten sopivat.

”Sellaiset investoinnit, jotka antavat työtä ja toimeentuloa pitkäksi aikaa, ovat erityisesti nyt tervetulleita.”

Kemin iso metsäteollisuusinvestointi saa Harjuniemeltä kiitosta.

”Yhteiskunnan tuki tällaisille kohteille on tärkeää. Ne tarjoavat tuhansia työpaikkoja rakentajille ja valmistuttuaan puunhankintaan sekä sinikaulustyöntekijöille. Tämä avaa pitkäksi aikaa hyviä näkymiä siihen, että alueella voi ja kannattaa elää ja yrittää”, Harjuniemi ajattelee.

Toimintaympäristössä rytisee
Koskaan aikaisemmin koko maailma ei ole joutunut samanlaisen yllättäen ulkoa tulleen uhan kohteeksi. Koronapandemia kohtelee kaikkia maita ja ihmisiä samalla tavalla, joskin seuraukset ovat eri maissa erilaisia.

Loppulaskua ei vielä näy eikä viimeistä rokotusta ole pistetty. Terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi tulee aikanaan.
Pandemia on tuonut esille selviä eroja eri maiden välillä hyvinkin yllättävällä tavalla. On näyttänyt, että Suomelle on ollut jopa etua syrjäisestä sijainnista ja harvasta asutuksesta Pohjolassa Ruotsin ja Viron välissä.

Etua on ollut myös kohtuullisen vahvasta kansallisesta digiosaamisesta. Hyvin koulutettu, lukutaitoinen, historiastaan oppinut ja mediakriittinen kansa on osannut navigoida uudessa ja täysin poikkeuksellisessa tilanteessa keskimääristä paremmin.

Etätyöt ovat monelle olleet helppo vaihtoehto, eikä valtiovallan reagointikykyä ole päässyt pahemmin moittimaan. Suomi on osoittautunut moniin muihin maihin verrattuna avoimeksi ja ketteräksi yhteiskunnaksi. Suomi.fi, kanta-palvelut, vero- ja muut henkilötiedot ovat pitkälle luottamuksen ja hyvän tietoturvan varassa. Viranomaisten kanssa on helppo asioida.

Pandemia ja globalisaatio ovat kirkkaasti osoittaneet sen, että myös tulevaisuus on kohdattava yhdessä. Onnellisten saarekkeita ei ole näköpiirissä. Luottamus toimivaan demokratiaan, vahvoihin valtarakenteisiin ja viisaisiin, keskeiset realiteetit ymmärtäviin päättäjiin kelpaa navigaattoriksi tästä eteenkin päin, eikä hyvää onneakaan sovi unohtaa.

Haastattelu: Ilkka Nousiainen

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

UUSIN LEHTI

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista
sähköpostiisi kerran viikossa.

Tulevat tapahtumat

 

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.