Espoon kaupunki lähti mukaan Suomen ensimmäiseen julkisten hankintojen Päästötön työmaa
-sopimukseen, jossa kaupungille ja heidän urakoitsijoilleen rakennetaan yhdenmukaiset tavoitteet vähäpäästöisten työmaakoneiden käytöstä.
Rakentamisen ja logistiikan päästöt muodostavat merkittävän osan Espoon kaupungin kokonaispäästöistä, ja kaupunki on tarttunut toimeen niiden pienentämiseksi. Ensimmäinen pilotti tehtiin Suurpellon Lukutorin työmaalla, jossa huomiota kiinnitetään koko työmaan päästöjen kokonaisvaltaiseen vähentämiseen. Muun muassa työmaakoneiden ja logistiikan kuljetukset on toteutettu fossiilittomilla polttoaineilla.
Kiinnostus sähkökäyttöisten työmaakoneita kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. Siirtyminen sähkö- ja akkukäyttöisiin työkoneisiin vähentääkin huomattavasti rakennustyömaiden hiilidioksidipäästöjä.
“Työmaiden päästöjä on onnistuttu laskemaan jopa 30 prosenttia, ja päästölaskentaa kehitetään jatkuvasti. Kehitystyössä tahtotilana on löytää tasapuolinen ja kaikkien hyväksymä laskentajärjestelmä, jossa otetaan huomioon myös elinkaariajattelu”, kertoo Espoon kaupungin hankesuunnittelija Iina Kallio.
Sähköisiin työmaakoneisiin siirtymisellä on myös muita positiivisia vaikutuksia, sillä ne luovat miellyttävämmän työympäristön sekä työntekijöille että lähialueen asukkaille.
“Akkukäyttöiset koneet tuottavat huomattavasti vähemmän melua ja ovat siis polttomoottorikoneita hiljaisempia. Päästötön työmaa -konseptissa huomioidaan myös työmaan aiheuttamien äänten lisäksi pölynsidonta, ja vaikka akkukäyttöiset koneet eivät vaikuta siihen kuinka paljon maa pöllyää, on päästöttömyys kokonaisuutena miellyttävämpi työmaaympäristö lähialueen asukkaille”, Kallio summaa.
Sähköllä toimivia työkoneita löytyy aina pyöräkuormaajista telepuskutrakoteihin ja nostureista trukkeihin. Kallio kertoo, että esimerkiksi ruuvinvääntimiä on ollut akkukäyttöisinä jo vuosikaudet, mutta isommat sähkökoneet ovat yleistyneet vasta viimeisten muutaman vuoden aikana. Tällä hetkellä sähköisten työmaakoneiden hankintaan vaikuttaa kuitenkin niiden saatavuus – raaka-ainepula vaivaa niin sähköautojen kuin sähköisten työmaakoneiden valmistajia.
Hybridimalliset työmaakoneet ovat hyvä välivaihe ennen täyssähköistymistä
Akkujen kestot ovat myös kehittyneet viime vuosina, ja ne latautuvat entistä nopeammin. Isommissa koneissa, kuten pyöräkuormaajassa, tulee kaksi akkua mukana, jotta työ ei katkea akun loputtua vaan sen vaihtaminen on mahdollista.
“Akkujen latausaika on yksi tärkeä kriteeri, ja akun tulisikin kestää vähintään koko työpäivän ajan yhdellä latauksella”, Kallio kertoo.
Koska kaikissa malleissa akku ei vielä kestä kokonaista työpäivää, on työmailla todettu hybridimallit hyväksi välivaiheeksi ennen kokonaisvaltaista sähköistymistä. Hybridikäyttöisten työkoneiden suurin hyöty on siinä, että sähkömoottorin vääntö tulee hetkessä käytettäväksi ja polttomoottoria voidaan taas käyttää muuhun toimintaan.
Vaikka tällä hetkellä työmailla ei ole vielä mahdollista käyttää täysin sähköisiä työmaakoneita, käytetään koneissa ja kuorma-autoissa biopolttoaineita, mitkä myös pienentävät päästöjä.
“Työmaakoneet ovat kalliita investointeja, mutta niiden retrofittaus eli päivittäminen vähäpäästöisemmäksi on mahdollista”, Kallio sanoo.
Carunalla suhtaudutaan kannustavasti siihen, että työmaiden päästöihin kiinnitetään huomiota, ja enenevissä määrin pyritään hyödyntämään työkoneiden sähkökäyttöjä. Caruna on tunnistanut liikenteen nopean sähköistämisen varsinkin eteläisessä Suomessa ja haluaa omalta osaltaan mahdollistaa sähköisen liikenteen nopean kehityksen ja vaikuttaa positiivisesti liikenteen päästöjen vähentymiseen.
“Työmaakoneiden osalta kehitys on vasta aluillaan, mutta on erittäin hienoa, että Espoon kaupunki esimerkillään kannustaa yrityksiä hyödyntämään sähkökäyttöjä myös työmailla ja pyrkii sitä kautta vaikuttamaan positiivisesti päästöjen pienentymiseen”, Carunan Espoon kaupungin avainasiakaspäällikkö Markus Talka iloitsee.