Euroopan komission asettamat hiilijalanjälkeä sekä energiatehokkuutta koskevat tavoitteet ohjaavat rakentamista yhä tiukempien päästövähennysten suuntaan.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallisen soveltamisen vaatimat muutokset Suomen lainsäädäntöön on oltava voimassa kesään 2026 mennessä.
Lakimuutosten vaikutus näkyy Talotekniikkaliitto ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Simon Elon mukaan ennen kaikkea käytännön liiketoiminnassa, mutta myös alan henkisessä asennoitumisessa. EU:n vaatimukset rakennusten energia tehokkuudesta eivät koske yksittäisiä taloja, vaan jäsenmaan rakennuskantaa keskimäärin.
– Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei ole enää vaihtoehtoinen lähestymistapa, vaan itseisarvo, jota ajatellaan jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi EU:ssa tarvitaan lainsäädäntöä, jossa sisäilman laadulla on yhtä
suuri painoarvo kuin ympäristön ilman puhtaudella, hän painottaa.
Elinkaariajattelusta ja energiatehokkuudesta on sinänsä puhuttu Suomessa pitkään, sillä ensimmäiset oppaat energiansäästöön julkaistiin jo 1970-luvulla. EU-tason tiukentunut sääntely ja siten selkeämpi markkinaympäristö ovat kuitenkin nostaneet energiatehokkuuden merkityksen uudelle tasolle. Sääntelyssä on viisaalla tavalla huomioitu, että merkittävä osa rakentamisen hiilijalanjäljestä syntyy rakennusten elinkaaren aikaisesta käytöstä.
Rakentamisen kustannukset
Inflaatio ja korkojen nousu ovat viime vuosina kurittaneet uudisrakentamista ja siksi alan näkymät ovat pysyneet alavireisinä. Rakennusalan yleinen tilanne kohenee, kun esimerkiksi kustannustaso laskee ja yleinen korkotaso painuu alemmas. Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksessa arvioidaan, että rakennusalan suhdannekuoppa olisikin jo saavutettu, mutta tilastoista ei vielä näy varsinaista kasvua.
Elon mukaan tässä vaiheessa on vaikeaa arvioida mahdollisia sääntelyn tuomia kustannuksia.
– On muistettava, että talotekniikka-ala kannattaa uudistetun direktiivin vaatimuksia, sillä laadukkaalla korjausrakentamisella voidaan luoda kestävää talouskasvua.
Tämä edellyttää EU:lta energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta tukevia kannustimia, hän huomauttaa.
Korjausrakentamisen osuus tulee entisestään kasvamaan talotekniikka-alan liiketoiminnassa. Talotekniikka-alan näkökulmasta tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset ja vihreä siirtymä vahvistavat Elon mukaan lähivuosina alan markkina-arvoa ja työllisyystilannetta.
– Yhteiskunnan sähköistymisen myötä voidaan saavuttaa ympäristöhyötyjä samalla kun muutoksen eteneminen luo sähköalalle uusia työpaikkoja merkittävässäkin määrin, hän puntaroi.
Talotekniikkaliitto on esittänyt, että EU tekisi sähköistyksen toimintasuunnitelman:
– Siinä tavoitteeksi on asetettava, että 35 prosenttia kaikesta jäsenmaiden lopullisesta energiankäytöstä on sähköä vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi hinnoittelussa ja verotuksessa on ohjattava käyttämään sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan.
Elo arvioi, ettei Suomi voi saavuttaa EU:n nyt asettamia tavoitteita ilman valtion määrätietoisia toimia ja merkittäviä taloudellisia panostuksia kuten rakennusten energiatehokkuutta vahvistavia tukia esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille.
Yhtenä tällaisena kannustinmekanismina voidaan pitää Euroopan investointirahaston (EIR) kahdeksan suomalaisen pankin ja rahalaitoksen kanssa solmimia sopimuksia, joiden tarkoituksena on tukea pk-yrityksiä ja asunto-osakeyhtiöitä. Sopimukset mahdollistavat noin miljardin euron lainarahoituksen hankkeille.
InvestEU:n takauksen alkuperäisen rahoitusosuuden lisäksi Suomen hallitus on osoittanut 100 miljoonan euron lisärahoituksen Suomen lainaohjelmalle.
InvestEU kestävyystakausuusiutuvan energian investointeihin
InvestEU-ohjelma pohjaa vuosina 2015- 2020 toimineeseen Euroopan investointiohjelmaan, samoin sen puitteissa toimineeseen Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR). Ohjelman toteuttajia ovat Euroopan investointipankkiryhmä, Pohjoismaiden investointipankki ja paikalliset välittäjäorganisaatiot, kuten muun muassa Finnvera.
Kokonaisuus pitää sisällään InvestEU-rahaston, -neuvontakeskuksen sekä -hankeportaalin. Näistä huomattavin on InvestEU-rahasto, jonka on määrä käynnistää 26,2 miljardin budjettitakauksella 372 miljardin euron arvosta investointeja Euroopassa. Lainoituskohteiksi käyvät esimerkiksi kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentaminen sekä yritysten sähköautohankinnat. Lainoja on mahdollista myöntää myös asunto-osakeyhtiöiden uusiutuvan energian investointeihin, kuten maalämpöön tai aurinkoenergiaan, sekä muihin rakennusten energiatehokkuutta parantaviin remontteihin.
Lainaustakauksen toivotaan vauhdittavan kiinteistö- ja rakennusalan investointeja vaikeassa suhdannetilan teessa, joka on vaimentanut viime aikoina uudis- ja korjausrakentamista. Kestävyystakaus mahdollistaa edullisemmat lainaehdot. Se voi kattaa enintään 70–80 prosenttia kunkin lainan määrästä. Kestävyystakauslainoja on tällä hetkellä mahdollista hakea suoraan InvestEU-rahaston hankkeessa mukana olevista suomalaispankeista.
Suomen ilmaston erityisvaatimukset
Ilmastotavoitteitten toteuttamisessa talotekniikalla on merkittävä rooli. Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat Rakennustekniikka RT:n mukaan yhteensä noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä. Rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä mittava osuus muodostuu kuitenkin energiankäytöstä, jota on mahdollista vähentää talotekniikan avulla.
Energiamurros tarvitsee Elon mukaan laajan tuen kansalaisilta. Tärkeintä on, että ihmiset, yritykset ja yhteisöt eivät joudu kohtuuttomaan asemaan.
– Suomen ilmastossa tavoitteet rakennusten päästöttömyydestä ja kokonaispri määrienergian kattamisesta uusiutuvalla energialla on merkittävästi vaativampikuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, hän huomauttaa.
Suomessa voidaankin kansallisella lainsäädännöllä sopia uusiutuvan energian osuudeksi sadan prosentin sijaan esimerkiksi 80 prosenttia, jotta sääntelystä ei tule meidän elinolosuhteissamme kohtuutonta.
Talotekniikka 2030 –konsortio tuottaa tutkimuksellista tietoa
Rakentamisen elinkaariajattelu lähtee jo suunnittelusta. Talotekniikan ansiosta rakennuksista voidaan tehdä käyttäjilleen terveellisiä, turvallisia ja samalla myös energiatehokkaita. Energiamurroksen myötä talotekniikan rooli tässä yhteydessä onkin kasvanut merkittävästi.
Energiatehokkuutta voidaan nostaa eri tyyppisillä energiakierrätysratkaisuilla sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Elinkaaren mittaisiin tavoitteisiin pääseminen tulee varmistaa koko rakennuksen eliniän ajan. Tavoitteiden mukaisesti suunniteltu, asennettu, vastaanotettu ja käytetty talotekniikka mahdollistaa hyvät sisäolosuhteet ja energiatavoitteiden mukaisen käytön. Nykyaikaiset talotekniikka järjestelmät ovat kuitenkin monimutkaisia,
eikä perinteisellä rakennusten ylläpitohenkilöstöllä ole yleensä tarvittavaa osaamista järjestelmän optimaaliseen käyttöön.
Uudet teknologiat ja digitalisaatio avaavat talotekniikan parissa lähes rajattomasti uusia mahdollisuuksia. Tämän edistämiseksi joukko tutkimuksen ja yritysmaailman toimijoita on yhdistänyt voimansa ja käynnistänyt Talotekniikka 2030 -yhteistyömallin.
Talotekniikka 2030 -hanke on Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja kaikkiaan neljäntoista talotekniikan toimi alakumppanin muodostama konsortio.
Tämän yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyöhankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimuksellista tietoa talotekniikka-alan kehittämiseksi ja sen profiilin nostamiseksi.
Hankkeen toimitusjohtajaryhmä on määritellyt vuoteen 2030 kunnianhimoisen vision, jonka tavoitteena on, että ta lotekniikalla tehdään maailman vastuullisimmat rakennukset. Talotekniikka mahdollistaa kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän rakennus- ja kiinteistöalalla ja sen ansiosta rakennuksista voidaan tehdä älykkäitä ja käyttäjäystävällisiä.
– Muutos edellyttää liiketoimintamallien uudistamista ja vastuun ottamista koko rakennuksen elinkaaren ajalle. Huippuosaajat mahdollistavat vision toteutumisen, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n ja Talotekniikkaliitto ry:n toimitusjohtaja Marko Utriainen toteaa.
Haastattelu ja kuva: Irmeli Kojonen
Lähteet: eurahoitusneuvonta.fi, talotekniikkaliitto.fi, rt.fi, aalto.f