Tiedolla johtaminen tehtaalta työmaalle säästää sekä euroja että ympäristöä

Digitalisaatiosta ja dataohjautuvuudesta puhutaan paljon, ennen kaikkea toiminnan tehostamisen yhteydessä.
Data on kuitenkin päätöksenteon työkalu myös silloin, kun tuotannon vastuullisuutta halutaan kehittää.
Kehitystyö näkyy esimerkiksi ympäristöystävällisempinä ratkaisuina, palveluina ja tuotteina.

Dataohjautuvuus ja kestävä kehitys eivät välttämättä aina nouse esiin samassa keskustelussa. Puhuttaessa tuottavasta teollisuudesta digitalisaatioon ja dataan perustuva päätöksenteko on kuitenkin monilta osin välttämättömyys, sillä muutoin tietomassojen käsittely, vertailu ja yhdistely on lähes mahdotonta.

Oikea, mahdollisimman kestävällä tavalla valmistettu ja laatuvaatimukset täyttävä tuote optimaalisen kokoisessa pakkauksessa ei synny vahingossa. Se tekee loppukäyttäjän arjesta helpompaa, mutta sen taustalla on valtavasti työtä, valintoja ja päätöksiä. Kehittääkseen tuoteportfolionsa datapohjaista johtamista, Kiilto käynnisti projektin digitalisaatioratkaisuja tarjoavan Instan kanssa.

”Kiilto on alallaan tunnettu asiakaslähtöisyydestään. Toiminnan ketteryys ja tuotteiden muokattavuus on aina ollut vahva erottautumistekijä. Vuosien saatossa asiakkaiden toiveiden mukaisesti muokatuista tuotteista on kuitenkin kasvanut jopa tarpeettoman suuri portfolio, joka on tuonut haasteita myös tuotantokapasiteettiin”, sanoo Instan Chief Digital Officer Juha Latvala pohtiessaan yhteistyön lähtökohtia.

Vastuullisuus vaatii tekoja

Ympäristö on vahvasti läsnä Kiillon kulttuurissa. Instan tavoite on jättää kädenjälkensä asiakkaiden pienenevään hiilijalanjälkeen.

”Ympäristövaikutusten arviointi on osa kaikkea päätöksentekoa, niin myös tässä projektissa. On kuitenkin itsestään selvää, että tuotannon ja portfolion optimoinnilla tähdätään myös tuottavuuden parantamiseen. Huomionarvoista onkin, että kokonaisvaikutus tällaisessa projektissa on kestävässä kasvussa. Se on tärkeä osa vastuullisuutta”, pohtii Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Anssi Asikainen.

Asikainen muistuttaa, että kehitysprojektit ovat organisaatioille aina suuria ponnistuksia. Myös datapohjaisen johtamisen kehittäminen on vaatinut hihojen käärimistä monilta tahoilta. Uuden kehitys on myös aina vanhan kyseenalaistamista, uudelleen arviointia ja luopumista jostain.

”Dataan pohjautuva tuotehallinta raivaa tieltämme esteitä tehdä entistä vastuullisempia ratkaisuja omille asiakkaillemme. Luopumalla jostain pystymme itse asiassa säilyttämään parhaiten juuri sen, mistä meidät tunnetaan,  asiakaslähtöisyyden”, Asikainen kiteyttää.

Kiillon logistiikkapäällikkö Matias Hamnström esittelee Juha Latvalalle Lempäälän tuotantolaitoksen toimintaa.

Data ei kaunistele – päätöksenteko helpottuu

Tuotehallinnan kehitysprojektin ensimmäinen askel oli muodostaa viitekehys, jonka avulla tuotteiden kannattavuutta voitiin arvioida objektiivisesti. Datapohjainen laskentamalli takasi sen, että kaikilla projektissa mukana olevilla oli sama näkymä tuotteen kannattavuudesta, eivätkä päätökset jatkotoimenpiteistä perustuneet mielipiteisiin tai arvailuun.
Varsin pian kehitysprojektin käynnistyttyä kuitenkin huomattiin, että pelkkä nimikekohtainen kustannuslaskennan antama kate ei antanut tarpeeksi täsmällistä kuvaa tuotteiden kannattavuudesta.

Kriittisen arvioinnin kannalta oli tärkeää, että tuoteportfoliosta pystyttiin luomaan kokonaiskuva, joka yhdistää kustannuselementit, valmistusdatan, myyntidatan ja muut kriteerit, kuten ympäristönäkökulmat sekä brändin.
Monista eri lähteistä saatava data oli yhdistettävä yhdeksi selkeästi hahmotettavaksi kokonaisuudeksi, jotta siitä voitiin muodostaa näkemys arvoketjun kokonaiskannattavuudesta.

”Olemassa oleva tuoteportfolio oli käytävä läpi, ja sille tehtävä tarvittavat toimenpiteet. Datapohjainen laskentamalli auttoi eri tuotteiden arvottamisessa antaen tarpeeksi laajan näkemyksen. Vasta tämän prosessin jälkeen tuotannon tehostaminen on järkevää”, Latvala selventää.

Tieto on perusta kokeilukulttuurille ja uusille innovaatioille

Asikainen nostaa esiin myös tärkeän yhtymäkohdan datapohjaisen johtamisen ja Kiillon yrityskulttuurin välillä.

”Ymmärrys lisää innovaatioiden mahdollisuutta”, hän sanoo.

”Kiillossa on vahva innovoinnin ja kokeilemisen kulttuuri, mutta se ei tarkoita sattumanvaraista ideointia. Uutta rakennetaan olemassa olevan tiedon varaan. Mitä kattavammin tietoa on eri näkökulmista käytettävissä, sitä vahvempi pohja uusille avauksille on olemassa. Toisaalta, kun tehdään tehokkaasti oikeita tietoon pohjautuvia asioita monella rintamalla, sitä enemmän jää tilaa myös villeimmille ideoille”, Asikainen toteaa.

Jaetun ymmärryksen ja yhteisen viitekehyksen lisäksi yksi keskeisimmistä tavoitteista oli sitouttaa tuoteportfolion parissa työskentelevä henkilöstö muutokseen. Kiiltolaiset hyötyivät Asikaisen mukaan merkittävästi ulkopuolisesta konsultista, joka loi yhteiset pelisäännöt päätöksenteolle.

”Tämä oli Kiillolle strategisesti merkittävä hanke, joka tulee lopulta näkymään positiivisena kehityksenä myös asiakkaidemme arjessa. Instan näkemys auttoi sen läpiviennissä ja sai kiiltolaiset puhaltamaan yhteen hiileen. Ulkopuolinen osaa kysyä myös sellaisia kysymyksiä, joita organisaatio ei itse tunnista”, hän kiittelee.

Pohjatyö ratkaisee kaikilla tasoilla

Tiedolla johtaminen ja konkretian merkitys päätöksenteossa eivät rajoitu vain tuotantoon ja tuotehallintaan. Ne korostuvat myös tuotteiden käyttäjien, Kiillon asiakkaiden, arjessa. Erinomainen esimerkki on kylpyhuoneremontteja tekevä Blosius. Blosiuksella panostetaan hyvään pohjatyöhön, niin urakkatarjouksia laadittaessa kuin itse kylpyhuoneissakin. Yritys on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Kiillon kanssa.

”Tarjouksissamme on aina havainnekuvat lopputuloksesta sekä yksityiskohtainen selvitys siitä, mitä tehdään ja kuinka kauan työ kestää. Hinta on kiinteä, siinä huomioidaan myös esimerkiksi putki- ja sähkötyöt”, työnjohtaja Henrietta Malmari Blosiukselta kertoo.

Malmari korostaa, että näin asiakas saa tarkan käsityksen siitä, mitä on tilaamassa ja hänen on helpompaa tehdä iso päätös.

”Kylpyhuoneremontteihin liittyy paljon unelmia. Jo matkan alussa tarvitaan kuitenkin paljon realismia ja konkretiaa.”

Kylpysaippua käteen – periaatteella

Uudellamaalla toimiva Blosius kylpyhuoneremontit Oy tekee märkätilojen remontteja niin kotitalouksille kuin taloyhtiöillekin, kokonaispalveluna, kylpysaippua käteen -periaatteella. Toimitusjohtaja Jaakko Rosti korostaa, että myös taloyhtiöiden kohdalla toimintatapa on samanlainen kuin kotitalouksien kanssa.

”Kaikki mietitään jo etukäteen valmiiksi, konkretisoidaan, havainnollistetaan ja aikataulutetaan, jotta kokouksissa pystytään tekemään helpommin päätöksiä. Osakkaille jätetään mahdollisuus vaikuttaa oman kylpyhuoneensa laatta- ja kalustevalintoihin.”

Rosti lisää, että toimintamalli – ja se, että Blosius tekee, mitä lupaa – edellyttää myös vakiintunutta, samat arvot jakavaa kumppaniverkostoa.

”Käytämme vain suomalaisia ja pohjoismaisia tavarantoimittajia. Meille on äärimmäisen tärkeää, että materiaalit esimerkiksi todella tulevat, silloin kun pitää.”

Kylpyhuoneremontit ovat teknisesti monivaiheisia. Jos jossakin kohtaa tulisi viivästyksiä, niin koko urakan aikataulu vaarantuisi.

Tiedolla johtaminen lähtee tavoitteista ja mahdollistaa uudistumisen

Blosiuksen arvostama toimitusvarmuus on yksi osa tiedolla johtamisen ketjua. Latvalan mukaan onkin helppo nähdä katkeamaton tiedolla johtamisen ketju projektin alkupisteestä valmiiseen kylpyhuoneeseen.

”Digitalisaatio ei ole itseisarvo vaan väline, jolla teemme parempia tuotteita tai päätöksiä. Tämä tapahtuu datasta luotavan uuden ymmärryksen avulla”, hän summaa.

Latvala muistuttaa, että datalla ja tiedolla johtamisen tulee aina lähteä yrityksen strategisesta tavoitteesta ja tavoiteltavasta muutoksesta. Jos tiedon taustalle tarvitaan digitalisaatiota, kannattaa se huomioida organisaation strategiassa. Digitalisaation keskeisimmät hyödyt ovat toiminnan tehostaminen, toiminnan laadun parantaminen ja organisaation kyky uudistua.

”Näistä uudistumiskyky on kilpailuedun kannalta ehkä tärkein. Jos organisaatio ei itse huolehdi uudistumisestaan, se voi joutua muutoksen murtamaksi”, hän arvioi.

Asikainen allekirjoittaa uudistumiskyvyn merkityksen.

”On elintärkeää pystyä tekemään päätöksiä, jotka rakentavat tulevaisuutta oikeaan suuntaan. Vain vakaa ja uudistumiskykyinen yritys voi olla vaikuttamassa alan kehitykseen ja rakentaa kestävää tulevaisuutta.”

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

Uusin lehti

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista
sähköpostiisi kerran viikossa.

Tulevat tapahtumat

4 lokakuun, 2022-
6 lokakuun, 2022

Tuoreimmat uutiset

 

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.