Tulvat koskevat yhä useammin kaupunkilaisia – puolet suomalaisista ei tiedä, miten toimia, jos vesi tulee sisälle

Hulevesitulvat ovat yksi vaikeimmin ennakoitavista ilmastoriskeistä rakennetussa ympäristössä. LähiTapiolan kyselyn mukaan vain 52 prosenttia suomalaisista uskoo tietävänsä, miten toimia, jos vesi tulisi sisälle omaan asuintaloon tai kellariin. Asiantuntijoiden mukaan tulvatilanteisiin varautuminen ei ole vielä riittävästi juurtunut osaksi suomalaisten turvallisuusajattelua.

Moni suomalainen ajattelee tulvia edelleen jokien ja vesistöalueiden ongelmana, vaikka yhä useammin kyse on rankkasateesta ja hulevesistä keskellä kaupunkiympäristöä. Rankkasateiden aiheuttamat tulvat voivat eritoten kaupunkialueilla aiheuttaa nopeasti vahinkoja rakennuksille ja infrastruktuurille, kuten nähtiin elokuussa esimerkiksi Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

LähiTapiola on korvannut tulvavahinkoja viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 13 miljoonalla eurolla. Lähes 70 prosenttia näistä korvauksista on maksettu vuosien 2021–2025 aikana.

Suomen vuotuisen sademäärän on arvioitu kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä 5–10 prosenttia. Eritoten lisääntyvää sadetta nähdään talviaikaan, ja kesäkaudella rankkasateiden arvioidaan voimistuvan*.

– Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja hulevesitulvia, mikä tekee kotien, kuntien ja yritysten varautumisesta entistä tärkeämpää. On ihan ymmärrettävää, että tulviin varautuminen ei ole vielä osa suomalaista turvallisuusajattelua samalla tavalla kuin esimerkiksi palovaroittimen tarkistaminen tai kotivakuutuksen hankkiminen. Ilmastonmuutoksen myötä tähän tarvitaan kuitenkin muutos: jokaisen olisi hyvä varautua tilanteeseen, jossa vettä tulee lyhyessä ajassa liikaa, sanoo LähiTapiolan ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Suvi Järvinen.

 

Pääkaupunkiseudulla epävarmuus omasta toiminnasta on muuta maata suurempaa

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn** mukaan vain joka toinen (52 %) suomalainen uskoo tietävänsä, miten toimia, jos vesi tulisi sisälle omassa asuintalossa tai kellarissa. Pääkaupunkiseutulaisista heitä on vielä vähemmän: vain 44 prosenttia arvelee tietävänsä, kuinka pitäisi toimia, jos vesi tulee sisälle. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Järvinen muistuttaa, että kyselyn tulokset pääkaupunkiseutulaisten osalta voivat heijastella sitä, että pääkaupunkiseudulla on verrattain paljon kerros- ja rivitaloja, joissa asutaan vuokralla tai omistetaan osake asunto-osakeyhtiössä. Tällöin yksittäisen asukkaan vastuu tulvatilanteessa ei ole niin selkeä.

– Kun lyhyessä ajassa sataa paljon, kaupunkien hulevesiverkot eivät aina ehdi johtaa vettä pois riittävän nopeasti. Silloin vesi voi nousta kaduille ja kellareihin nopeasti. Siksi jokaisen olisi hyvä tietää etukäteen ainakin, kenelle tilanteesta ilmoitetaan ja miten lisävahinkoja voi estää turvallisesti, sanoo Järvinen.

Äkillisessä tulvatilanteessa ensimmäisillä toimilla voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka laajaksi vahinko kasvaa. Vaikka omaisuudesta voi olla huolta, tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Jos vettä tulee sisälle, rakennuksesta on syytä poistua ajoissa, niin kauan kun kulkureitit ovat vielä turvallisia.

 

Hulevesien hallinta kaipaa päivitystä

Tuoreen Elinvoimakeskuksen ilmastoyksikön teettämän diplomityön mukaan hulevesien hallinnan nykyiset mitoitusohjeet eivät kaikilta osin vastaa muuttuvan ilmaston tuomiin rankkasaderiskeihin Suomessa. Diplomityössä käsiteltiin rankkasateiden esiintymistä nykyilmastossa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia rankkasateisiin sekä sitä, miten nämä tulisi huomioida hulevesien hallinnan mitoituksessa.

– Hulevesien hallinnan ohjeistuksia on päivitettävä jo nyt muuttuneeseen ilmastoon. Kunnissa tarvitaan yhtenäisempää ja päivitettyä tietoa mitoituskäytänteistä, jotta rankkasateisiin voidaan varautua rakennetussa ympäristössä, kertoo ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio Elinvoimakeskuksesta.

 

Jos vesi tulee sisälle kotiin tai kellariin – toimi näin

  1. Tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Jos et pääse omin avuin turvaan tai terveys ja turvallisuus on muuten uhattuna, soita hätänumeroon 112. Älä mene tulvivaan tilaan, jos vedessä voi olla sähköiskun vaara. Jos et ole varma, odota ammattilaisen ohjeita ja apua.
  2. Katkaise hyvissä ajoin sähkö pääkytkimestä, jos vaikuttaa siltä, että vesi tulee sisälle tai alkaa tavoittaa sähkölaitteita. Älä koske kastuneisiin sähkölaitteisiin. Sulje myös veden pääsulku, jos siihen on mahdollisuus.
  3. Poistu rakennuksesta ajoissa, niin kauan kun kulkureitit ovat vielä turvallisia. Älä käytä hissiä.
  4. Ilmoita vahingosta heti huoltoyhtiölle, isännöitsijälle ja sen jälkeen myös vakuutusyhtiölle.
  5. Mahdollisuuksien mukaan ota kuvia tulvasta ja vahingoista.
  6. Käynnistä kuivatus nopeasti, kun tilanne on turvallinen.
  7. Kun akuutti tilanne on ohi, tarkista tai tarkistuta sadevesijärjestelmät, salaojat, kellarin lattiakaivot, padotusventtiilit ja pihan kallistukset.
  8. Tee varautumissuunnitelma tai huolehtikaa siitä taloyhtiössä mahdollista seuraavaa kertaa varten.

 

Lisätietoja:

Suvi Järvinen
ilmasto- ja ympäristöasiantuntija
LähiTapiola
044 461 0072, suvi.jarvinen@lahitapiola.fi

Tuukka Rautio
ilmastoasiantuntija
Elinvoimakeskus
0295 036 100, tuukka.rautio@elinvoimakeskus.fi

Tuuli Eerola
viestintäasiantuntija
LähiTapiola
050 467 1342, tuuli.eerola@lahitapiola.fi

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.