Teräksiset järjestelmätelineet ovat nopea, uudelleenkäytettävä ja turvallinen vaihtoehto perinteisille puisille telineille. Niiden avulla myös työmaan hiilijalanjälki pysyy kurissa.
Suurin osa Suomessa rakennettavien betonisiltojen kansista tuetaan betonointia varten edelleen perinteiseen tapaan puutelineillä, kun muualla Euroopassa ja maailmalla käytetään pääasiassa vuokrattavia teräskalustoja. Teräksinen järjestelmäteline nopeuttaa rakennusprosessia ja on puista telinettä ympäristöystävällisempi valinta.
– Järjestelmätelineen pystyttäminen on nopeampaa kuin puutavaran, jolloin itse sillan kantta päästään tekemään myös nopeammin. Työmaan kesto lyhenee, ja saadaan säästöjä yleiskustannuksissa, kertoo PERI Suomi Ltd Oy:n markkinointijohtaja Ilari Roihuvuo.
PERI Suomi vuokraa ja myy Suomessa saksalaisen emoyhtiönsä PERI SE:n valmistamia betonimuotti-, tuenta- ja telinejärjestelmiä, joita voidaan käyttää työmailla muun muassa pilareiden, perustuksien, tukimuurien ja betonipalkkien ja -laattojen rakentamisessa.
“Terästelineet voidaan siirtää työkohteesta toiseen.”
– Materiaalin kierrätettävyys on myös iso asia. Järjestelmätelineet ovat uudelleenkäytettäviä, joten niitä ei työmaan jälkeen heitetä roskalavalle vaan ne voidaan siirtää seuraavaan käyttökohteeseen. Jätekustannukset pienenevät, ja näin tehdään ylipäätään vähähiilisempää rakentamista, Roihuvuo sanoo.
Terästelineet ovat myös työturvallisuuden kannalta hyvä valinta. Järjestelmätelineisiin löytyvät valmiina työtasot ja kulkutiet, jotka täyttävät nykypäivän työturvallisuuden vaatimukset.
Muutos koulutukseen ja asenteisiin
Perinteiset puusillanrakentajat ovat vähitellen katoava ammattiryhmä. Samaan aikaan useille siltatyömaille tulee työvoimaa muun muassa työperäisen maahanmuuton kautta alueilta, joilla on totuttu uudenlaisiin rakentamismenetelmiin. Tämä muuttaa vähitellen suomalaista sillanrakennuskulttuuria.
– Muista maista tänne töihin tulevilla on hyvin erilainen kokemus siitä, miten siltoja toteutetaan. Olisi hyvä pystyä yhdistämään parhaan puolet suomalaisten ja maahanmuuttajien kokemuksista.
Roihuvuo toteaa, että muutos lähtee suunnittelusta. Hän toivoo panostuksia kotimaiseen suunnittelijakoulutukseen ja suunnittelun ohjaamiseen.
– Suunnittelijoita pitäisi kouluttaa niin, että heillä olisi paremmat valmiudet suunnitella sillan rakenteet vaihtoehtoisille toteutustavoille. Järjestelmätelineitä ja ristikkopalkkeja pystytään tehokkaimmin hyödyntämään silloin, kun sillan kansi valetaan pätkissä yhden valun sijaan. Silloin kaluston tarve on pienempi ja sitä pystytään kierrättämään jo yhdenkin siltatyömaan aikana. Tämä vaatii itse rakenteelta erilaista suunnittelulähtökohtaa. Myös asennemaailman muutoksen suhteen terästelineiden käytön lisääntyminen on iso juttu – meillä on pitkä historia puurakentamisessa.
TEKSTI VILMA TIMONEN KUVA PERI SUOMI LTD