Huvila ja Huussi tv-sarjassakin nähty Ville Rintala tekee parhaillaan valesokkelin korjausta eräässä Itä-Helsingissä sijaitsevassa rivitaloyhtiössä. Urakan on määrä valmistua vielä kevään aikana.
Saneeraus on verraten aikaa vievää, sillä kaikkea ei voi purkaa kerralla.
– Pitää olla väliaikaista tuentaa ja muuta, millä varmistetaan rakenteiden vakaus, Rintala kertoo.
Valesokkeli oli yleinen rakenne 1960- 1980 luvuilla, mutta sitä käytettiin aina 1990-luvun alkuun asti. Eniten kyseistä ratkaisua esiintyy 1970- ja 1980-luvun taloissa. Ensimmäiset valesokkelilla toteutetut ratkaisut ovat vuodelta 1957, jolloin rakenteesta tehtiin RT-kortti suunnittelijoiden käyttöön. Valesokkelilla varustettu ja pientaloja ja rivitaloja on Suomessa arviolta noin 150 000–200 000 kpl.
– Valesokkeli on pääsääntöisesti erittäin helppo tunnistaa rakennuksen ulkopuolelta. Siinä ulko-ovi on usein maan pinnan tasalla, eli asuntoon ei ole portaita, hän kuvailee.
Riskirakenne ja konkretisoitunut riski ovat kaksi eri asiaa
Valesokkeleita löytyy sekä betoni- että harkkorakenteisina. Ratkaisussa ulkoseinän lämmöneristekerros ja yleensä myös puurunko laskeutuvat lattiapinnan alapuolelle, jopa alapohjan alustäytön, eli hiekan tai soran, tasolle asti.
– Piilosokkeliksikin joskus kutsuttu valesokkeli on riskirakenne, jossa puumateriaalit ovat pahimmillaan maanpinnan alapuolella. Tällöin vaarana on, että puurakenteet altistuvat maaperän kosteudelle ja homevaurioille, Ville Rintala kertoo. Joidenkin tutkimusten mukaan noin 20 prosentissa valesokkelikohteista on havaittu vakavia kosteus- tai mikrobivaurioita. Huomattavasti useammissa esiintyy kuitenkin joitakin pienempiä ongelmia.
Vaikka kyse on riskirakenteesta, Rintala painottaa, ettei se tarkoita automaattisesti sitä, että valesokkelitalo olisi vaurioitunut. Rakenteiden kunto on kuitenkin hyvä tutkia ja varmistaa, sillä ongelmilla on tapana vain kasvaa, jos niihin ei ajoissa puututa. Usein asia nousee esille kiinteistöä myytäessä, kun ostaja haluaa teettää kuntokartoituksen.
Siihen, onko rakenteissa ongelmaa vai ei, vaikuttaa moni asia. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi rakennusaikainen huolellisuus, salaojien toimivuus, hulevesien ohjaus sekä ympäristön olosuhteet.
– Mitä sokkelin ja maaperän välissä on, minkä tyyppinen patolevy siellä esimerkiksi on, sekä miten eristys ja rakenteiden tuuletus on toteutettu, vaikuttavat myös rakenteiden terveinä säilymiseen, hän huomauttaa.
Ensimmäisiä merkkejä vauriosta voivat olla niin sanottu kellarin haju, maalien hilseily, tapetin kupruilu tai läikät seinässä. Asukkaat saattavat myös alkaa oirehtia. On kuitenkin muistettava, että ihmisten herkistyminen on hyvin yksilöllistä.
Huolellinen pohjatyö palkitsee itse itsensä
Monelle jo pelkkä ajatus valesokkeli remonttiin lähtemisestä nostattaa tuskan hien otsalle. Asukkaat joutuvat hyvin usein muuttamaan projektin ajaksi muualle, ja huonekalut pitää varastoida jonnekin toisaalle.
Korjaustapoja valesokkeleille on tänä päivänä useampia.
Lähtökohtaisesti kaikissa poistetaan kuitenkin kosteudelle altistuvat puurakenteet ja alareunaa korotetaan kengittämällä seinien alapäät, jolloin puurakenteet saadaan nostettua ylemmäs.
Korjausratkaisu valitaan vaurioiden laajuuden, rakennuksen kunnon ja olemassa olevien rakenteiden perusteella.
– Järkevin toteutustapa täytyy tutkia tarkkaan. Hyvä suunnittelu näyttelee isoa roolia siinä, että kaikki seinään kohdistuvat kuormat, kosteusrasitukset ja muut korjaustarpeet tulevat huomioiduiksi, hän toteaa.
Valesokkelin korjaus on mittava saneeraus, jossa remontti alkaa sisäseinien pintarakenteiden purkamisella. Rintalan esimerkkikohteessa on tehty jo isosti purkutöitä. Nyt esillä on seinänvierustoja kiertävä ura, josta vanha puurunko on lähtenyt. Remontissa ura on kapseloitu, ja lisäksi sinne asennetaan bitumikaistale estämään kapillaarinen kosteudennousu rakenteisiin.
– Nyt työn alla olevassa kohteessa rakenteet ja kuormat ovat sellaisia, että kohde voidaan toteuttaa suunnittelijan tähän suunnittelemilla valesokkelipalkeilla. Joissakin kohteissa valesokkeli joudutaan kuitenkin korjaamaan teräskengillä tai harkoista muuraamalla, Rintala huomauttaa.
Usein korjauksen yhteydessä tehdään samalla seinien lisälämmöneristystä ja tiivistyskorjauksia, millä estetään ilman hallitsematon liikkuminen rakenteiden läpi. Ilmanvaihto on siis syytä usein suunnitella tämän tyyppisessä remontissa samalla uudestaan, ja näin varmistaa hyvä sisäilman laatu.
Pääsääntöisesti valesokkelit korjataan talon sisäpuolelta, mutta on olemassa myös vaihtoehto, jossa korjaus tehdäänkin ulkopuolelta. Kyseisen menetelmän käyttö on Rintalan mukaan kuitenkin vielä suhteellisen harvinaista.
– Korjaustavoista yleisimmät on kengittäminen teräsjaloilla tai alaosan korotus harkoilla muuraamalla, hän kertoo.
Koska korjauksessa muutetaan kantavia rakenteita, se vaatii yleensä rakennusluvan.
Onkin siis aina tärkeää selvittää, mitä kaikkea on syytä ottaa huomioon, ennen kuin korjausta lähdetään taloyhtiössä tai kotitaloudessa suunnittelemaan. Hyvä suunnittelija onkin iso apu korjaushankkeeseen lähdettäessä ja asiantunteva suunnittelu maksaa itsensä helposti takaisin.
Moni uusii samalla käyttövesi- ja viemärijärjestelmän
Saneerauksessa kierretään yleensä kaikki talon ulkoseinät ja usein samalla korjataan myös kantavia väliseiniä, mikäli niissä on myös riskirakenteita.
Valosokkeliremontti ei ole mikään halpa korjaus, sillä se on suhteellisen työläs ja hidas toteuttaa. Kustannukset vaihtelevat välillä 700,00–1 500,00€ per neliömetri, mutta voivat nousta siitäkin, jos mukaan lasketaan vielä ulkopuolen töitä, kuten esimerkiksi salaojien toteutus tai niiden kunnostus.
Hintaan vaikuttaa myös se, missä huoneiston märkätilat sijaitsevat. Jos ne ovat korjattavilla seinillä, niiden korjaus on aina hintavampaa kuin vaikkapa makuuhuoneen seinien.
Korjaukset harmittavat monesti asukkaita, etenkin jos ainoana näkyvänä muutoksena ei välttämättä saa muuta kuin uudet, maalatut seinät. Remontti tulee kalliiksi myös siksi, että asunnosta joutuu yleensä olemaan pitkiä aikoja poissa.
– Usein kun korjauksissa avataan paljon rakenteita, onkin hyvä miettiä, kannattaisiko samalla kunnostaa jotain muuta, kuten esimerkiksi käyttövesiputket tai viemärit. Keittiö saatetaan myös joutua irrottamaan, jolloin samalla siihen saisi asennettua uuden tilalle ilman erillisiä asennuskustannuksia, Rintala huomauttaa.
Rintalan esimerkkikohteessa kylpyhuone menee ainakin täysin uusiksi käyttövesiputkista ja viemäreistä lähtien.
Vaikka tehtävää onkin kyseisessä kohteessa vielä paljon, remontti etenee lupaavasti.
– Kun ulkoseinät ja väliseinien liitoskohdat on saatu valmiiksi, seinäpintojen saumakohdat teipataan tiiviiksi ja sitten päästäänkin etenemään pintatöihin, Ville Rintala toteaa.
Haastattelu: Irmeli Kojonen
Kuva: Saku Tiainen