Maalin kupruilu kellaritilojen ulkoseinissä voi kieliä kapillaarisesta kosteudennoususta rakenteisiin. Paljaaseen betonipintaan voi puolestaan myös ilmestyä kalkkihärmää.
Ongelmalliseksi asian tekee se, että jollei tilanteeseen pian puututa, rakenteisiin päässyt kosteus vain etenee ja leviää laajemmalle.
– Kosteusvahinkoa epäiltäessä kannattaakin ottaa mahdollisimman pian yhteyttä vedeneristyksen ammattilaiseen, Siltaykköset Oy:n Jommi Kuronen huomauttaa.
Vuonna 2007 perustettu Siltaykköset tunnetaan siltarakentamisen vahvana osaajana. Yritys palvelee kuitenkin monipuolisesti myös korjausrakentamisen saralla. Siltarakentamisen lisäksi sen ydinosaamiseen kuuluvat betonirakenteiden korjaus, vedeneristys ja kosteudenhallinta sekä erilaiset pinnoitustyöt niin julkisissa kiinteistöissä kuin teollisuuslaitoksissa. Yritys on tehnyt betonin ja vedeneristyksen saneerausta yli 10 vuoden ajan.
– Teemme perustusrakenteitten ja kellareiden vedeneristyksiä sekä esimerkiksi parkkihallien vuotojen tiivistyksiä. Meiltä löytyy oikeat ratkaisut kapillaarisen vedennousun estämiseen kaikkiin kohteisiin, hän kertoo.
Menetelmä määräytyy kohteen ja kustannustehokkuuden mukaan
Vahingon mahdollisimman aikaisella havaitsemisella on iso merkitys, sillä pitkittyessään kosteus aiheuttaa sisäilmaongelmia ja pahimmillaan homekasvua, mikä vain nostaa korjauskustannuksia.
– Valitettavan usein ollaan kovin myöhään liikkeellä. Etenkin julkisella puolella on paljon kohteita, joissa vesi on päässyt vuotamaan sisään vuosikaudet. Kotitaloudet ovat tänä päivänä tässä paljon tarkempia, hän toteaa.
Tyypillistä on myös se, että ongelmaa on yritetty korjata, mutta väärin, ja urakoitsija joutuu purkamaan rakenteita toisten jäljiltä.
Kapillaarinen vedennousu pystytään kuitenkin katkaisemaan tehokkaasti nykyaikaisin injektointimenetelmin. Menetelmä määräytyy sen mukaan, mikä on rakenteen kannalta järkevin ja kustannustehokkain ratkaisu.
Perusinjektoinnissa kyse on rakenteessa olevan halkeaman sulkemisesta tai liimaamisesta yhteen. Tällöin halkeamaan injektoidaan eli ”pistetään” paineella epoksihartsia tai polyuretaanivaahtoa. Kapillaarisessa injektoinnissa rakenteeseen imeytetään taas kosteuden nousemista estävää hartsia. Kolmantena päämenetelmänä on vielä kuori-injektointi, jossa maanalaiseen rakenteeseen voidaan injektoida seinän läpi ulkopuolelle vesistiivis geelikuori, joka estää veden tunkeutumisen rakenteisiin ja sisään rakennukseen. Näiden ohella voidaan tehdä myös negatiivisen puolen vedeneritys.
Jos kellari on maan alla, ja ulkopuolelta tunkeutuu kosteutta sisään, vedeneristys voidaan tehdä kellarin sisäpuolelle. Tämän etuna on, ettei tarvitse kaivaa rakennuksen vierustaa auki, mikä on kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla erittäin kallista ellei peräti mahdotonta. Menetelmä onkin yleistynyt.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kääntyä osaavan urakoitsijan puoleen.
– Käytämme saksalaisia Köster-vedeneristysjärjestelmiä. Köster tunnetaan korkealuokkaisena ja tarkkana vedeneristysjärjestelmien kehittäjänä, jonka sertifikaatit on uusittava hyvin tiuhaan aina kerran 2-3 vuodessa. Me hankimme ensimmäisen asennussertifikaattimme näille eri järjestelmille jo vuonna 2010. Näin asiakkaamme voi luottaa, että korjaus tapahtuu parhain menetelmin ja kestää käytössä, Jommi Kuronen summaa.
www.siltaykkoset.fi