Ammattirakentaja-lehti

2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

Viherkattopreeria1_KUVA_Jouko Hannonen Puutarhapalvelu Hannonen Oy_press

Viher- ja ympäristörakentaminen tukee parhaimmillaan luonnon monimuotoisuutta

Siinä missä takavuosien kerrostalopihat saattoivat käsittää lähinnä nurmikon, hiekkalaatikon sekä muutaman pensaan, tänä päivänä panostetaan vahvasti viher- ja ympäristörakentamiseen.

Kerrostalojen pihoille suunnitellaan upeita oleskelu- ja kasvillisuusalueita, ja jopa koristeaiheita kuten suihkulähteitä. Mikko Suomalainen toimii Viher- ja ympäristörakentajien (Vyra) hallituksessa ja on päivätyössä VRJ Etelä-Suomi Oy:ssä työnjohtajana. Hän on työssään havainnut selkeä muutoksen tällä saralla.

– Viime vuosina kiinnostus viher- ja ympäristörakentamiseen on lisääntynyt voimakkaasti niin yksityisellä kuin julkisella puolella, ja tämä näkyy myös töiden määrässä, hän toteaa.

Koronakevät sai etenkin omakotiasujat kääntämään katseensa puutarhaan. Tämä näkyi rautakauppojen ja puutarhamyymälöiden kasvaneena kysyntänä. Kun liikkumista rajoitettiin, oman pihan virkistysmerkitys nousi arvoon arvaamattomaan. Kaikki kesäkukatkin menivät puutarhaliikkeistä sitä mukaa, kuin niitä ehditään hyllylle nostamaan.

Maisemasuunnittelija ajoissa mukaan rakennusprojektiin
Vyran jäsenyritykset palvelevat julkisen sektorin, kuten kuntien, kaupunkien ja seurakuntien sekä valtion ohella myös rakennusliikkeitä, asunto- ja kiinteistöyhtiöitä sekä yksityisiä ihmisiä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 yli 200 miljoonaa euroa ja jäsenyritykset työllistävät kesäaikana reilusti yli 3 000 henkilöä.

– Lähes kaikilla yrityksillä on ollut todella hyvä työtilanne. On ollut jopa pulaa työntekijöistä, Suomalainen kertoo.

Myös urakkasummat ovat hänen mukaansa kasvaneet selkeästi. Vaikka aiemminkin on toki tehty hienoja ja arvokkaitakin kohteita, trendinä on ollut, että viherrakentamiseen halutaan nykyisin panostaa entistä vahvemmin. Tänä päivänä viher- ja ympäristörakentajien työn jälki näkyy jokaisen suomalaisen asuinympäristössä. Viherrakentamisen avulla niin julkisista kuin asuinalueistakin luodaan viihtyisiä, kauniita ja toimivia. Maisemasuunnittelun rooli ekologisessa rakentamisessa on keskeinen. Lehtipuiden avulla voidaan esimerkiksi varjostaa ikkunoita kesän kuumuudelta. Lehdetön puu päästää talvella lisäksi lämmittävän auringonpaisteen sisään. Ala on kasvanut ja monipuolistunut ja sen piiriin kuuluvat muun muassa betoni- ja luonnonkivityöt, vesirakenteet, puurakentaminen sekä monenlaista koneellista työtä maanrakentamisesta lähtien. Onpa kyse sitten julkisesta ja yksityisestä hankkeesta alan toimijat ovat halunneet kiinnittää huomiota erääseen tärkeään seikkaan. Ympäristösuunnittelu ja -rakentaminen kannattaisi huomioida rakennushankkeen yhteydessä mahdollisimman varhain, sillä oikea-aikaisuus tuo kustannussäästöjä ja takaa parhaan lopputuloksen.

– Ennen vanhaan tehtiin ensin talo ja sitten maisemoitiin ympäristö. Nyt sen sijaan pyritään siihen, että ympäristö ja koko tontti otetaan huomioon jo alusta lähtien rakennushanketta suunniteltaessa, Suomalainen valottaa.

Samassa yhteydessä katsotaan hulevesien hallinta. Pitkiä elinkaaria tavoiteltaessa rakenteista pitää saada kestäviä ja hyvin yhteen sovitettuja. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita, joten hulevesiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ulkoalueiden suunnittelussa. Hulevesien viivyttämisessä ja imeyttämisessä voidaan hyödyntää erilaisia viherrakenteita kuten viherkatot, kosteikot ym. Kun asiat tehdään oikeassa järjestyksessä, selvitään myös pienemmillä kuluilla. Nykyään kasvukeskuksissa saatetaan rakentaa hyvinkin tiiviisti. Rakennetuilla alueilla pyritään välttämään kovien pintojen ongelmaa eli tilannetta, jossa vesi ei pääse imeytymään vaan ryöstäytyy valloilleen. Meillä Suomessa ei tällaisia ole vielä ollut mitenkään merkittävässä määrin, mutta muualla Euroopassa kaupunkitulvat saattavat olla todellinen riesa.

– Ilmastonmuutoksella tulee jatkossa olemaan vaikutusta myös kasvillisuuden menestymisvyöhykkeisiin. Kasvilajien ja lajikkeiden käyttö tulisi olla monipuolista, jotta mahdolliset kasvuolosuhteiden muutokset tai kasvitaudit ja tuholaiset eivät jatkossa aiheuttaisi laajoja kasvituhoja esim. puistoissa ja katualueilla, hän huomauttaa.

Kun sataa, vettä voi tulla todella runsaasti, ja vastaavasti kuivat sääjaksot saattavat kestää epätavallisen pitkään. Sateilla lätäköityminen vaivaa erityisesti pientalojen pihoja ja viestii puutteellisesta suunnittelusta ja rakentamisesta. Panostamalla pihasuunnitteluun ja -rakentamisen laatuun ja huolehtimalla pihan helppohoitoisuudesta pientalon omistaja voikin vaikuttaa kiinteistönsä arvoon.

Hyvä pihasuunnittelu nostaa kiinteistön arvoa
Kasvukeskusten pientalojen pihat voivat tätä nykyä olla todella pieniä, jolloin pihasuunnittelun merkitys vain korostuu. Mikko Suomalainen toivookin, että onpa kyse sitten kerros- tai pientaloprojektista, asiaa lähestyttäisiin kokonaisvaltaisesti ja viherrakentaminen otettaisiin huomioon jo rakennusprojektin alkumetreillä. Kun pihan tuleva käyttö mietitään huolella jo rakennuksen suunnittelu- ja sijoitteluvaiheessa, vältytään tilanteelta, jossa ei jää riittävästi tilaa eri toiminnoille.
Pihasuunnittelua tekevät ammattikorkeakouluista maisemasuunnittelun koulutusohjelmasta valmistuneet hortonomit sekä Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet maisema-arkkitehdit. Pihasuunnitelman pohjaksi toimitetaan suunnittelukohteesta tarkka pohjakartta, johon on merkitty rakennukset sekä muut pysyvät rakenteet. Pihasuunnittelu pohjaa asiakkaan persoonallisiin ja yksilöllisiin toiveisiin, tarpeisiin ja odotuksiin.

Hyvässä pihasuunnitelmassa on otettu huomioon pihan luontaiset lähtökohdat ja se on muutenkin realistinen. Suunnitelman lähtökohtana on myös pihan toteuttajan budjetti. Hyvänä nyrkkisääntö piharakentamista suunniteltaessa voi kuitenkin sanoa, että viherrakentamisen budjetoitu osuus on noin kymmen prosenttia rakennusprojektin kokonaiskustannuksista. Suomessa tavallisimpia kiinteistön myyntihintaa laskevia tekijöitä ovat pientalopihojen osalta niiden hoitamattomuus sekä huonokuntoiset rakenteet ja istutukset. Painunut kiveys tai rikkoutuneet rakenteet kertovat ennen kaikkea puutteista rakenteiden perustuksissa. Kerrostalopihoilla olisi puolestaan tärkeää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota rakenteiden kulutuksen kestävyyteen. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja hoidettu piha nostaa kiinteistön arvoa. Lukuisat tutkimukset vahvistavat, että pihaan sijoitetut eurot nostavat kiinteistön arvoa sijoitettua rahamäärää enemmän.

Omakotipihoilla erityisesti pihan sisääntulon kiveykset ja istutukset sekä oleskelupaikalle rakennettu viihtyisä terassi ja sen suojaaminen katseilta ovat monen potentiaalisen ostajan mieleen. Kerrostalopihoilla arvonnousua tuottavat tutkimusten mukaan kulkureittien laadukkaat pinnoitteet, asukkaiden yhteinen oleskelualue ja hoidetut istutukset erityisesti sisääntulon yhteydessä. Pihasuunnitelman yhteydessä asiakkaan kannattaa pyytää pihalleen hoitosuunnitelma. Siitä voi olla hyötyä etenkin silloin, jos pihassa on monipuolinen kasvivalikoima. Suunnitelman avulla tarvittavat työt muistetaan tehdä ajallaan. Moni hakee tänä päivänä pihaltaan helppohoitoisuutta, mikä näkyy yhä pidemmälle pinnoitettuina alueina, niiden hoitomäärä kun on yleensä vähäisempi kuin kasvialueiden.
Vanhojen ja huonokuntoisten puiden kaato on syytä hoitaa ajoissa. Se on yleensä vaativa tehtävä ja kannattaa antaa ammattilaiselle. Kaatoa ennen voi vielä pyytää arboristilta arvion, jossa määritellään puun kunto ja mahdollinen kaatotarve. Toisinaan puun elinikää voidaan myös pidentää hoitotoimin. On hyvä muistaa, että taajamissa puiden kaato on luvanvaraista. Asiasta pitää tehdä ilmoitus puisto- tai vastaavalle osastolle.

Huoletonta oleskelua ja huoltovapautta
Pihalla oleskelu on ollut kasvava trendi jo vuosia ja pihalta toivotaan huolettomuutta. Pienen pihan suunnittelu kytkeytyy vahvasti asiakkaan sen hetkisiin tarpeisiin. Ihmiset haluavat yleensä jonkinlaisen terassin, pation tai muun vastaavan ja sille varataan tätä nykyä myös helposti reilummasti neliöitä.
Pienemmistä muutaman sadan neliön tonteista puhuttaessa ei etenkään ammattilaisten suunnittelemissa kohteissa ole enää välttämättä tätä nykyä nurmikkoa. Sen sijaan siellä on puu- tai kiviterassi sekä yksi tai kaksi toimintoa, jotka vielä mahtuvat pihalle. Onko se sitten hiekkalaatikko, kasvihuone tai muu vastaava, riippuu asukkaista ja heidän elämäntilanteestaan.

– Toki paljon riippuu myös siitä, mihin halutaan panostaa, Mikko Suomalainen summaa.
Silloin kun tontilla on reilummin tilaa, pientalon etupiha saatetaan rakentaa viimeisen päälle, mutta sivumpana olevia alueita voidaan pitää enemmän luonnontilaisina.

– Terassien koot ovat kasvaneet jo pidemmän aikaa, ja kuluneena keväänä ihmiset pystyivät niitä myös hyödyntämään. Niitä rakennetaan edelleen paljon, ainakin jos rautakauppojen terassilautojen myyntilukuja tarkastelee. Terasseja katetaan myös lasisiksi.

Piha-alueen materiaalivalinnoissa käyttö sanelee ehdot. Pintamateriaalien laatu näkyy tuotteen elinkaaressa. Isoimpana erona julkisen ja yksityisen viherrakentamisen välillä onkin Mikko Suomalaisen mukaan niihin kohdistuva kulutus ja niiden huoltotarve. Pientalon pihalla voidaan käyttää vapaammin materiaaleja ja huokeampikin vaihtoehto voi toimia, jos lumityöt hoidetaan lumilapion ja kolan kanssa.

– Elinkaarikustannus näkyy esimerkiksi siinä, että kadulla kannattaa käyttää hinnakkaampaa graniittireunakiveä, koska se tulee aurausta kestävänä edullisemmaksi pitkällä juoksulla, hän toteaa.

Kiveä,  puuta vai komposiittia?
Kerrostalon viher- ja ympäristösuunnittelussa suunnittelijan työhön vaikuttavat enemmän kustannukset, elinkaari ja piha-alueen hoito. Kivirakenteista muurit ovat yleensä hoitovapaita. Jos perustukset on tehty oikein, muurit eivät vaadi juuri mitään vuosittaista hoitoa. Kivistä rakennetuilla pinnoitteilla huoltotoimet jäävät tavallisesti vain kertyneen lian ja murskeen poistamiseen harjaamalla. Paine- tai höyrypesu soveltuvat hyvin kiveysten puhdistukseen. Pintakäsittelyjen avulla voidaan estää esimerkiksi autosta tai muista laitteista valuvan öljyn imeytyminen betoni- ja luonnonkiviin.

Puurakenteissa voidaan käyttää kestopuuta, jonka vihreän värin voi halutessaan peittää maalilla. Kuivana maalattu puupinta kestää pitkään. Painekyllästetyn puutavaran sijaan voi valita myös lehtikuusen, joka soveltuu lahonkestävänä erinomaisesti esimerkiksi terasseihin. Lehtikuusen pintakäsittelyksi riittää puuöljy tai puunsuoja-aine, mutta tämä tulee tehdä vasta vuoden päästä asennuksesta. Pinnan voi jättää myös käsittelemättä, jolloin se harmaantuu kauniisti. Vedelle alttiille pinnoille voi käyttää myös kestävää, mutta hinnakasta accoyaa. Puutavaran sijasta voidaan terassit ja vastaavat rakenteet tehdä myös komposiitista, joka on arvokkaampi, mutta täysin huoltovapaa vaihtoehto.

Luonnon monimuotoisuus
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen tarvitsee ympärilleen henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa tueksi luontoa. Eläimille tämä on suoranainen elinehto. Suomi on sitoutunut biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen päätavoitteisiin, joita ovat monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako. Suomi on myös sitoutunut näiden päätavoitteiden entistä tehokkaampaan toimeenpanoon tarkoituksena pysäyttää vuoteen 2020 mennessä luonnon monimuotoisuuden häviäminen maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja kansallisesti.
Rakennusprojektia aloitettaessa pitäisikin tehdä luontoarvojen kartoitus.

– Siinä tarkastellaan, onko alueella olemassa olevia luontoarvoja, joita pitäisi pyrkiä säilyttämään, kuten puita, maaston muotoa, tai muita fyysisesti näkyviä seikkoja.

Lisäksi alueella voi olla myös hulevesiin liittyviä tekijöitä. Yleensä jo kaavoituksessa tämä on huomioitu jättämällä kaavoittamatta tontteja merkittäviä luontoarvoja omaaville alueille. Jos tontilla on tilaa, voidaan tarvittaessa myös rajata jokin alue, joka jäisi lähtökohtaisesti luonnontilaiseksi.
Luonnon monimuotoisuuden huomioimisen alle mahtuu paljon erilaisia trendejä. Huolettomuus on ollut muotia jo viimeisen 10 vuoden ajan, ja nurmikko on voitu korvata esimerkiksi kuntalla. Kuntta vaatii menestyäkseen toki oikean paikan ja oikeanlaisen kasvualustan, ettei se kuivu.

– Ammattisuunnittelijat pyrkivät entistä enemmän siihen, että katsotaan kasvit, jotka menestyisivät alueella luonnostaan, sen sijaan että yritettäisiin luoda jotakin keinotekoista ympäristöä, Mikko Suomalainen summaa.

Viher- ja ympäristörakentajat ry on 200 viherrakennusalan yrityksen yhteisö, joka kehittää viherrakentamisen ja kunnossapidon laatua, yrittäjien osaamista sekä edistää jäsenyritystensä liiketoimintaa.

Haastattelu: Irmeli Kojonen
Kuvat: Vyra


JAP_Banneri_140x250px_netti

LämmönhuoltoPRO_140x250px_netti

Basic CMYK

sanimex

banner07

Vallox_banneri_140x250px