Viherympäristön merkitys kasvaa kaupungistumisen myötä

Kaupungistuminen on vahva trendi niin Euroopan maissa kuin täällä Suomessakin. Yhä tiiviimmät asuinalueet asettavat omat vaatimuksensa viherrakentamiselle ja sen suunnittelulle.

Samaan aikaan viherympäristön merkitys koetaan tärkeämmäksi asukkaiden parissa ja ihmiset arvostavatkin mahdollisuutta nauttia luonnon läheisyydestä kaupungeissa.

– Myös viherkattoja on alettu toteuttaa tiiviisiin kaupunkimiljöihin, Salla Laukia Viher- ja ympäristörakentajat VYRA ry:ltä kertoo.

Kaikenlainen asuntorakentaminen näkyy toki viheralan työmäärän kasvamisena. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain siitä, miten viherkatot ovat myös asuinrakentamisessa yhä suositumpia. Viherkattoja halutaan yhä useammin siksi, että niin sanottu kova rakentaminen luo haasteensa hulevesijärjestelmille.

– Ilmastonmuutoksen uskotaan näkyvän myös rankkasateiden yleistymisenä, ja viherkattojen avulla voidaan viivästyttää vesimassojen virtausta hulevesiviemäreihin, hän valottaa.

Katolle sijoitettujen istutusten avulla pystytään lisäksi vähentämään kuumien jaksojen haittavaikutuksia. Kunnon kasvillisuuskerros toimii eristyksen tavoin niin kesäkuumalla kuin talvipakkasilla. Monimuotoinen kasvillisuus sitoo itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Kerrostaloasukkaalle tärkeimmät vaikutukset tuntuvat ehkä kuitenkin asumisviihtyisyytenä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisenä.

Viherkatot vaativat omat tekniset ratkaisunsa, eikä vanhojen talojen kattojen kantavuus ole välttämättä riittävä.

– Jos sinne haluaa viherkaton, pitää ensin tehdä tarkka rakenneselvitys ja tutkia mitä vaatimuksia viherkaton toteuttaminen sille asettaa ja onko se ylipäätään mahdollista, hän toteaa.

Viherkattojen toteutustapaan vaikuttavat katon alla oleva tila, katon kaltevuus, pinta-ala sekä suunniteltu kasvillisuus. Orgaaninen osa kätkee alleen yleensä kasvualustan, salaojituksen, vedenohjaukseen tarvittavat ratkaisut sekä veden- ja juurieneristyskerrokset. Viherkaton toteutus kuormineen edellyttääkin hyvää suunnittelua, oikeita materiaaliratkaisuja sekä säännöllistä huoltoa.

Kasvukeskusten tiuhan täydennysrakentamisen haasteet
Viherrakentamisen saralle on viime vuosien aikana tullut paljon uusia rakentamisen elementtejä. Ne tuovat töitä alan erityisosaamisen hallitseville viherrakentajille.

– Erilaiset sadepuutarhat, etenkin yksityisen pihasuunnittelun puolella, ovat lyöneet itsensä läpi. Nyt halutaan luoda erilaisia kosteikkoja ja vesiaiheita, jotka toimivat samalla hulevesien käsittelyalueina. Nämä ovat isoja, ihan Euroopan tasolla nousevia trendejä, Laukia huomauttaa.

Korona on vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat innostuneet laittamaan pihojaan kuntoon. Tämä näkyi viime kesänä yksityisasiakkaiden kanssa toimivien viherrakentajien työtilanteessa selvänä piikkinä.

Niin sanottu kova rakentaminen on tämän päivän sana. Sillä tarkoitetaan tehostettua kaavoitusta ja kovia pintoja. Ilmasta katsoen kasvillisuuden osuus pienenee suhteessa rakennusten ja katettujen alueiden pinta-aloihin. Tonttimaan hintojen noustessa tontit pienenevät tuntuvasti. Tämän ilmiön myötä myös rakentamisen tekninen toteutus käy yhä vaativammaksi.

Esimerkiksi Helsingissä asuinrakentamisen tiivistämisen yhteydessä pysäköintitilat rakennetaankin maan alle, jolloin piharatkaisuna on niin sanottu kansipiha. Rakennusteknisesti se on hieman toisenlainen suunniteltava kuin maanvarainen piha-alue. Sen yhteydessä on huomioitava sellaisia tekijöitä kuten kantavuus ja vedeneristyksen säilyminen ehjänä. Tämä poikkeava ympäristö luo haasteensa suunnittelu- ja viherrakennustyöhön.

Hyötypihat ja omavaraisuus nousevia trendejä
Vielä parikymmentä vuotta sitten pihoilla ei juuri näkynyt hyötykasvimaita. Tätä nykyä sellaista toivotaan lähes jokaiseen pihaan, ja jos ei muuta, niin ainakin pieni yrttipenkki.

Viime kevään ja kesän aikana moni harrastaja innostui pitämään huolta puutarhastaan. Tämän vahvistaa KantarTNS:n tuore Kotipuutarhatutkimus, jonka mukaan puutarhatuotteiden myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kasvukauden aikana 16 prosenttia. Kokonaismyynti kipusi kaikkien aikojen ennätykseen, 663 miljoonaan euroon, rikkoen aikaisemman vuoden 2016 myyntipiikin.

77 prosentilla suomalaisista on tänä päivänä mahdollisuus harrastaa puutarhanhoitoa joko omalla pihallaan, parvekkeella, mökillä tai viljelypalstoilla. Vuoden 2020 kesäkaudella nämä kotitaloudet käyttivät 327 euroa kotitaloutta kohden puutarhansa viihtyvyyden parantamiseen ja kasvien kasvattamiseen. Kokonaismyynti kasvoi huikeat 91 miljoonaa euroa.

Ilmiön taustalla vaikuttavat puutarhaharrastajien määrän kasvu kolmella prosentilla ja se että kotitaloudet käyttivät 38 euroa enemmän taloutta kohden puutarhansa kohentamiseen. Yhä useampi kotitalous käyttääkin aiempaa enemmän aikaa ja rahaa puutarhaansa. Etenkin kiinnostus hyötykasvien viljelyyn on lisääntynyt.

– Hyötypuutarha on siitä kiva, että sen voi toteuttaa vaikkapa parvekkeella ruukkupuutarhan muodossa. Jos tontilla taas on tilaa, kerrostalojen pihalle voi sijoittaa istutuslaatikoita tai kasvatussäkkejä, jotka voi kuljettaa helposti pois talven ajaksi.

Tällaiset kevyet tilapäisratkaisut ovat lisääntyneet huomattavissa määrin viime aikoina. Helsingissä on ravintoloita, jotta kasvattavat jo yrttejään ja jonkin verran myös vihanneksia itse.

– Keski-Euroopassa hyödynnetään kattoja paljon tähän tarkoitukseen, mikä on sikäli mainiota, että siellä ollaan vähän ylempänä ja ikään kuin loitompana autoista ja liikenteestä, Laukia toteaa.

Istutustrendit ovat muuttuneet viime vuosina runsaammiksi. Aiemmat yhden lajin massaistutukset ovat vaihtuneet niin sanotuiksi dynaamisiksi istutusalueiksi, joissa kasvaa sekaisin eri lajeja. Näin eri kasvit aivan kuin hakevat itse paikkansa. Seassa voi olla maanpeittokasveja, pensaita ja perennoja. Ajatuksena on, että kasvillisuus on kerroksellista ja peittää tehokkaasti maanpintaa, mikä vähentää rikkakasvien kasvua ja alueet ovat helppohoitoisempia.

Lopputulos on niittymäinen ja muistuttaa ilmeeltään enemmän luonnontilaista maisemaa. Tällaiset istutukset suosivat usein myös pieneläimistöjä.

– Erilaiset ötökkähotellit ovat niin ikään hyvin suosittuja ja niitä hankitaan niin kerrostalopihoille kuin yksityisasiakkaiden puutarhoihin.

Viheralueiden käyttö yhä monipuolisempaa
Uutta piha-aluetta suunniteltaessa pitääkin kartoittaa paikan luontoarvot. Tällä pyritään huomioimaan uhanalaiset eläin- ja kasvilajit. Vihersuunnittelijan työssä tämä näkyy siinä, että pyritään säilyttämään erilaisia viherkäytäviä eläimistön liikkumista varten.

– Tämäntyyppiset viherkäytävät on yleensä merkitty kaavoihin. Yleensäkin tontista määrätään osa aina vihreäksi juuri siksi, että olisi riittävästi tilaa eri eliöille. Onneksi tietoisuus tästä on lisääntymässä ja itse asukkaatkin arvostavat sitä vihreää ympäristöä, hän toteaa.

Kiinteistönvälittäjiltä on saatu myös palautetta, että siistit ja hyvin hoidetut piha-alueet ovat hyvä käyntikortti asuntoa myytäessä tai vuokrattaessa.
Yhteyttävä vihreä kasvillisuus on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Sekä kaupunkisuunnittelussa että piharakentamisessa tulisi huomioida kasvien osuus ja niiden merkitys ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Onpa kyse sitten pihasta tai puistosta tai muusta viheralueesta, niiden käyttö on monipuolistunut: siellä syödään, istutaan, pelaillaan. Tilojen käyttö on ilahduttavasti lisääntynyt, ihmiset käyttävät niitä aktiivisesti.

Viher- ja ympäristörakentajat VYRA ry on 200 viherrakennusalan yrityksen yhteisö, joka kehittää viherrakentamisen ja kunnossapidon laatua, yrittäjien osaamista sekä edistää jäsenyritystensä liiketoimintaa. VYRA:n jäsenyritysten asiakkaita ovat julkinen sektori, kunnat, kaupungit, seurakunnat ja valtio sekä rakennusliikkeet, asunto- ja kiinteistöyhtiöt sekä yksityiset ihmiset.

Kasvikattojen monet hyödyt

Ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio on selvittänyt Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle tehdyssä pro gradu-työssään kirjallisuuden ja tutkimuksen pohjalta kasvikattojen ohjauskeinoja ja niiden soveltamismahdollisuuksia Suomessa.

Siinä ilmeni, että kaupungeissa on iso tarve lisätä sekä kannusteita että ohjausta kasvikattojen ja kansipihojen edistämiseksi.

– Suomessa kasvikattojen rakentaminen on ollut vielä varsin vähäistä, joten myös osaamista ja neuvontaa olisi kehitettävä, toteaa Suonio.

Kattopuutarhoja ja viherseiniä jopa pelätään syystä että osaamista ja kokemusta on ollut vähän. Hyvin suunniteltu ja perustettu, elävä katto pienentää niin lämmön, kylmän kuin auringon UV-valon haitallista vaikutusta rakennusten materiaaleille. Suurin hyöty saadaan kuitenkin elävien rakenteiden vedenpidätysominaisuuksista, sillä ne toimivat hyvin tulvavahinkojen ennaltaehkäisyssä. Kaupunkien hulevedet kerääntyvät rankkasateiden myötä helposti tulviksi, mutta tätä voitaisiin vähentää olennaisesti vettä pidättävien ja veden kulkua hidastavien kasvillisuuspintojen avulla.

Kasvikatot voidaan jakaa eri luokkiin niiden rakenteiden ja kasvualustan paksuuden mukaan. Kevein niistä on sammal-, maksaruoho- tai jäkäläkatto, jonka avulla kattopinta muuttuu jo olennaisesti luonnollisemmaksi. Tätä paksummassa, yli viidentoista senttimetrin vahvuisessa, kasvualustassa viihtyvät jo ruohot, perennat ja sipulikukat. Varsinaisen kattopuutarhan perustaminen edellyttää jo selkeästi enemmän multatilaa, mikä pitää huomioida myös kantavien rakenteiden suunnittelussa. Kattopuutarha voi parhaimmillaan toimia virkistys- ja viljelyalueena tai jopa puistona.

Viherkatoilla on monia positiivisia vaikutuksia. Ne tuottavat asukkaille sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja, ja laajemmassa määrin myös koko yhteiskunnalle. Vihreän ympäristön vaikutukset asukkaille ovat kiistattomat, sillä se vähentää stressitekijöiden vaikutuksia, kannustaa liikkumaan asuinympäristössä ja lisää muutenkin yleistä tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Tämä edistää fyysistä että psyykkistä terveyttä. Moni kaupunkilainen haluaa lisäksi tuottaa osan ruoastaan piha- tai kattopuutarhoissaan.

Kasvikattojen avulla voidaan lisätä ja tukea luonnon monimuotoisuutta yhä tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä. Monipuolistamalla kasvillisuutta ja lisäämällä erityisesti kotoperäisiä lajikkeita kaupunkiympäristöön on mahdollista luoda vihreitä reittejä ja asuinalueita lukuisille, sellaisille harvinaisille eläin- ja kasvilajeille, joiden elämä on muutoin hyvin uhanalaista yhä tiiviimmin rakennetussa ympäristössä.

– Viherkatot tasaavat myös asuinrakennusten energiankäyttöä, jolla on myös positiivisia taloudellisia seurauksia. Niiden avulla voidaan vaikuttaa niin sanottuun lämpösaarekeilmiöön viilentämällä ilman lämpötilaa kesäisin. Toisaalta ne toimivat asuinrakennusten eristävinä kerroksina talvisaikaan, mikä olisi syytä huomioida rakennusohjeistuksissa nykyistä selkeämmin, Taina Suonio toteaa.

Lähde: Puutarhaliitto ry

Haastattelu: Irmeli Kojonen

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

UUSIN LEHTI

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista
sähköpostiisi kerran viikossa.

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.