Ympäristöinnovaatiot osana huoltovarmuutta

Kiilto Biomelt mahdollistaa pakkauksen täydellisen kompostoituvuuden. Biohajoava sulateliima vähentää tarvetta öljypohjaiselle raaka-aineelle.

Helmikuun 24. päivä maailma muuttui. Sota laittoi asiat uuteen perspektiiviin. Ymmärrys asioiden riippuvuussuhteista kasvoi ja sitä myöten myös erilaiset ympäristöinnovaatiot näyttäytyvät uudessa valossa.

Kaksi vuotta sitten alkanut koronapandemia haastoi käsityksemme tavaran ja raaka-aineiden nopeasta liikkumisesta. Olimme tottuneet nopeaan toimitusvarmuuteen ja hyödykkeiden helppoon saatavuuteen maantieteellisesti lähes mistä tahansa. Kun raaka-aineiden sekä komponenttien saatavuus hankaloitui ja energian hinta lähti nousuun, maailma ei enää ollutkaan samalla tavalla auki tavaran liikkumiselle.

Sota Ukrainassa on muuttanut tilannetta entisestään. Osa yrityksistä on joutunut toden teolla pohtimaan Venäjältä hankittavien raaka-aineiden korvaamista, toiset ovat olleet uuden edessä sanktioviidakossa. Liiketoiminnasta ja tavasta toteuttaa sitä on tullut nopeasti eettinen ja poliittinen kysymys, jolla ilmaistaan kantaa sotaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin. On ollut pakko hetkeksi pysähtyä, vetää henkeä ja tarkastella tilannetta. Nyt jos koskaan on tärkeää kohdistaa tekeminen oikeisiin asioihin.

Uusi näkökulma kehitystyöhön

Kiillossa oli hyvin nopeasti selvää, että liiketoiminta tai Kiillon brändit eivät tule jatkamaan Venäjällä. Markkinoilta vetäytymiselle piti löytää laillinen keino. Kun sellainen löydettiin, prosessi laitettiin käyntiin. Uudelleen arvioitaviksi tulivat myös investoinnit ja kehitysprojektit. Mitä tilanne tarkoitti niiden kannalta?

Hyvin nopeasti syntyi yhteisymmärrys siitä, etteivät ympäristökysymykset ole kadonneet mihinkään ja vuosia tehtyä kehitystyötä on tärkeää jatkaa suunnitellusti eteenpäin. Kestävän kasvun todettiin myös olevan ainoa tapa katsoa tulevaisuuteen, joten ympäristöfokus säilytti ansaitusti paikkansa keskeisenä strategisena tekijänä.

Itseasiassa, esimerkiksi materiaalin tai energian käytön vähentämiseen tähtäävien ympäristöinnovaatioiden osalta tunnistettiin aivan uusi merkitys. Niistä on tullut aiempaa kiinteämpi osa yritysten ja yhteiskunnan kykyä selviytyä häiriötilanteissa, osa huoltovarmuutta.

”Totta kai tämä näkökulma on ollut koko ajan olemassa, mutta se konkretisoitui nyt uudella tavalla. Sen lisäksi, että ympäristöinnovaatiot tekevät toiminnasta ympäristön kannalta kestävämpää, ne voivat myös vähentää riippuvuutta tietyistä raaka-aineista tai energiasta”, toteaa Kiillon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Raija Polvinen.

”Olemme jo aiemmin testanneet systemaattisesti raaka-ainevaihtoehtoja tuotteiden kriittisille komponenteille varmistaaksemme saatavuuden myös toimittajien ongelmatilanteissa ja sitä kautta toimitusvarmuuden asiakkaille. Siksi olemme pystyneet säilyttämään asemamme yhtenä varmimmista toimittajista viime aikojen globaalissa niukassa raaka-ainetilanteessa”, hän jatkaa.

Ympäristöinnovaatioista on tullut aiempaa kiinteämpi osa yritysten ja yhteiskunnan kykyä selviytyä häiriötilanteissa, osa huoltovarmuutta. Kiillossa koko henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua innovointiin. Monet uusista avauksista testataan ja viimeistellään Kiillon omassa tuotekehityksessä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Raija Polvisen mukaan välillä pitää uskaltaa ottaa askelia, joiden onnistumisesta ei ole täyttä varmuutta.
Ympäristöinnovaatioista on tullut aiempaa kiinteämpi osa yritysten ja yhteiskunnan kykyä selviytyä häiriötilanteissa, osa huoltovarmuutta. Kiillossa koko henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua innovointiin. Monet uusista avauksista testataan ja viimeistellään Kiillon omassa tuotekehityksessä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Raija Polvisen mukaan välillä pitää uskaltaa ottaa askelia, joiden onnistumisesta ei ole täyttä varmuutta.

Uusien mahdollisuuksien löytäminen tarkoittaa, että jostain voidaan luopua

Yhtenä esimerkkinä vaihtoehtoisista raaka-aineista Polvinen nostaa esiin teollisuuden sivuvirrat.

”Edistämme kiertotaloutta ja pyrimme käyttämään biopohjaisia raaka-aineita vähentääksemme uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi pienennämme hiilijalanjälkeämme vähentäen jätteen määrää sekä pyrkien hyödyntämään tuotantomme sivuvirtoja. Tutkimme jatkuvasti myös mahdollisuuksia hyödyntää kierrätettyjä, muun teollisuuden sivutuotteena syntyviä raaka-aineita”, Polvinen kertoo.

”Uusien mahdollisuuksien löytäminen tarkoittaa yleensä, että jostain muusta voidaan luopua”, hän kiteyttää.

Vihreät raaka-aineet ovat osa Kiillon Lupausta ympäristölle. Yritys on sitoutunut vähentämään fossiilisten ja neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja pienentämään jätemäärää joka vuosi. Lupauksen lunastaminen tarkoittaa, että töitä on tehtävä.

Raaka-aineita joudutaan usein etsimään myös Suomen ulkopuolelta kansainvälisilta toimittajilta. Kiillon korkeat ympäristötavoitteet ja vastuullisuusvaatimukset kumppaneille ovat usein yllättäneet uusia toimittajia. Erityisesti Joutsenmerkittyjen ja Joutsenmerkki-kriteerit täyttävien tuotteiden kohdalla vaatimukset ovat tavallistakin korkeammat.

”Vaatimukset ovat luonnollisesti kiristyneet entisestään maailmanpoliittisen tilanteen myötä. Erityisesti eettisestä näkökulmasta”, Polvinen sanoo.

Jo ennen kriisejä raaka-aineiden toimittajia arvioitiin systemaattisesti.

”Potentiaaliset toimittajat arvioidaan Kiillon toimittaja-arviointilomakkeella, jossa otetaan huomioon esimerkiksi toimittajan ympäristötavoitteet ja raaka-aineiden alkuperämaa. Raaka-aineet pyritään löytämään mahdollisimman läheltä”, Polvinen kertoo.

Vaikka seula on tiukka, aukoton se ei vielä ole.

”Valmiita emme ole missään nimessä. Siksi on tärkeää, että tavoitteet ovat tarpeeksi kunnianhimoisia. Ne pakottavat etsimään ja oivaltamaan uutta.”

Rohkeilla askelilla muutetaan maailmaa

”Maailmanlaajuisesti ainoa laatuaan.” Näillä sanoilla Raija Polvinen kuvaa Kiillon lanseeraamaa sulateliimaa Kiilto Biomeltiä, eivätkä sanat ole pelkkää markkinointipuhetta. Kyseessä on todellakin ensimmäinen sulateliima, joka on täysin biohajoava. Halu tarjota vihreitä vaihtoehtoja ajoi Kiillon kehittämään sitkeästi uutta tuotetta, vaikka työ on vaatinut paljon.

Polvinen muistuttaa, että jonkunhan pitää olla ensimmäinen ja uskaltaa ottaa askelia, joiden onnistumisesta ei ole täyttä varmuutta.

”Siinä on kyse tien raivaamisesta. Uskomme, että meillä voi olla iso rooli kehityksen oikeassa suunnassa”, hän pohtii.

Kiilto Biomeltin ansiosta pakkauksista voidaan tehdä täysin kompostoituvia, vaikka ne sisältäisivät liimaa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi take away -ruokalaatikoissa tai hygieniatuotteissa, kuten vaipoissa. Tähän saakka pakkausteollisuus on vihreän vaihtoehdon puuttuessa liimannut pakkauksensa kasaan öljypohjaisilla eli muovisilla liimoilla. Muovijäte ja mikromuovit on tunnistettu globaalisti isoksi ongelmaksi, samoin öljyn rooli raaka-aineena.

”Jos kaikki Euroopassa vuositasolla käytettävä pakkausliima pakattaisiin perävaunullisiin kuorma-autoihin ja asetettaisiin ne jonoon, ulottuisi jono Pariisista Brysseliin. Sillä on iso merkitys, millaisista raaka-aineista kaikki tuo liima valmistetaan”, Polvinen tähdentää.

Yllättävälle yhteistyölle oltava avoimia

On selvää, että uusia innovaatioita tai toimintamalleja ei aina voida toteuttaa pelkästään omin voimin. Yhtä selvää on, että kaikkia mahdollisuuksia tai yhteistyön muotoja ei ole vielä tunnistettu. Kiillon tekninen päällikkö Vesa Juhannusvuori korostaa, että on tärkeää olla utelias ja avoin uusille mahdollisuuksille. Joskus yhteistyötahot voivat olla yllättäviäkin ja usein ne voivat löytyä myös läheltä. Yksi tällainen mahdollisuus löytyi Kiillon ja Lempäälän lämmön välillä.

Kiillon tehtaalla liimanvalmistuksessa syntyy prosesseista runsaasti ylijäämäenergiaa. Vaikka suuri osa siitä pystytään hyödyntämään omien kiinteistöjen lämmityksessä, kesäaikaan lämpöä riittää yli omien tarpeiden. Uuden energiayhteistyön myötä Kiillon Lempäälän tehtaan hukkalämmöt hyödynnetään lämpimänä vuodenaikana Lempäälän kaukolämpöverkossa.

”Kun prosessissamme syntyy merkittävästi lämpöä, jota emme itse tarvitse on parasta laittaa hyvä kiertämään”, Juhannusvuori sanoo.

Energiayhteistyön myötä Kiillon tehdas liittyy kaukolämpöjärjestelmään. Vaikka tehtaan kolmen hehtaarin teollisuuskiinteistöt on lämmitetty pääosin tuotannon hukkalämmöllä jo vuodesta 2018 alkaen, kovimmilla pakkasilla on lisälämmönlähteenä jouduttu turvautumaan maakaasuun. Nyt sekin jää historiaan. Lempäälän Lämpö tuottaa talviajan kaukolämmön puupohjaisista uusiutuvista energianlähteistä. Lopputuloksena Kiillon aluelämpöverkosta tulee päästötön.

”Tämä hyödyttää meitä molempia. Lempäälän Lämpö saa kesällä CO2-vapaata energiaa, jonka he joutuisivat muutoin tuottamaan maakaasulla. Me taas voimme talvella hyödyntää heidän hakkeellaan tuotettua kaukolämpöä”, Juhannusvuori selventää.

Juhannusvuori uskoo jakamistalouden ja energiayhteistyön olevan olennainen osa tulevaisuuden  energiantuotantoa.

”Näen tärkeänä, että energiayhtiöt ja teollisuustoimijat alkavat toteuttaa yhteistyöprojekteja. Niillä edistetään kaikkien energiatehokkuutta ja vähennetään tehokkaasti CO2-päästöjä. Energiaa tullaan jatkossa todennäköisesti tuottamaan kasvavissa määrin pienemmissä yksiköissä, hajautetusti ja paikallisesti. Energiaekosysteemit ovat osa ratkaisua”, hän summaa.

Tavoitteiden kiristäminen ohjaa muutosta

Vihreät materiaalit tai energiaratkaisut eivät automaattisesti tarkoita riippumattomuuden tai omavaraisuuden kasvua. Polvinen huomauttaakin, että mahdollisuuksien rinnalla on tärkeää tunnistaa myös riskejä. Koska tulevaisuuden ratkaisut löytyvät mitä todennäköisimmin usean toimijan yhteistyönä, kysymys on Polvisen mukaan siitä, että yhteistyön mallissa arvioidaan riskejä kokonaisvastuullisuuden kannalta.

”Yhteistyö auttaa oppimaan muilta toimijoilta ja se on ehdoton rikkaus”, Polvinen korostaa.

Tärkeää on myös asettaa oma työ kolmannen ja riippumattoman osapuolen arvioitavaksi sekä mitata saavutettuja tuloksia laajemmassa viitekehyksessä.

”Kiilto sitoutui tänä keväänä asettamaan itselleen tieteeseen perustuvat tavoitteet, olemme mukana Science Based Targets -aloitteessa. Lisäksi sitouduimme Net Zero -tavoitteeseen, mikä tarkoittaa, että koko arvoketjumme tulee olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä on jälleen yksi askel eteenpäin ympäristötyössämme. Tavoitteiden kiristäminen ohjaa muutosta oikeaan suuntaan”, Polvinen kiteyttää.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.