Ympäristölaskenta auttaa tunnistamaan materiaalivirtojen sudenkuopat

Ympäristön kannalta kestävää rakentamista on mahdollista tehdä vasta, kun tunnetaan siihen käytettävien materiaalivirtojen ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Puukoti, joka haluaan olla ekologisen kaupunkiasumisen ja teollisen puutalorakentamisen edelläkävijä, päätti tarttua haasteeseen ja selvittää koko moduulirakentamisen materiaalivirran ilmastovaikutukset. Kumppaniksi kunnianhimoiseen hankkeeseen löytyi Kiilto ja tähtäimessä on ympäristölaskennan arkipäiväistäminen.

Vuodesta 2000 asti toiminut Puukoti on rakentanut pari-, luhti- sekä rivitaloja jo yli tuhannen asunnon verran. Yrityksen toimintaa ohjaa ajatus yhteiskunnasta, jossa mahdollisimman monella olisi varaa asua hyvin.

Hyvä asuminen ei synny vahingossa. Taustalla on valtavasti selvitystyötä, josta iso osa koostuu erilaisista laskelmista. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Ympäristöajattelu on kiinteä osa hyvää asumista

Hyvä asuminen pitää useimmiten sisällään ajatuksen laadukkuudesta ja kestävyydestä. Tämä tarkoittaa, että ympäristönäkökulmat liittyvät kiinteästi hyvään asumiseen.  Ympäristötietoinen kuluttaja on tähän mennessä voinut valita kotiinsa ekologisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja, vähän energiaa kuluttavat kodinkoneet tai panostaa energiaratkaisuihin.

Myös elinkaariajatteluun perustuva Joutsenmerkki-rakentaminen on viime vuosin tullut entistä tutummaksi. Niin alan kuin loppukäyttäjien ymmärrys ympäristöasioista on kasvanut. Tulevaisuudessa kodin valintaan tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan myös sen hiilijalanjälki.

Puukodin ja Kiillon yhteistyössä ympäristövaikutusten ymmärtäminen viedään pidemmälle. Laskennan avulla selvitetään rakennusaikaiset päästöt sekä ratkaisun hiilijalanjälki, kaikkien rakennusaikaisten materiaalien ympäristövaikutukset sekä selvitetään hiilivarastojen ja hiilensidonnan mahdollisuuksia Puukodin ratkaisuille.

”Haluamme tietää tarkasti kaikkien materiaalien aiheuttamat päästöt koko elinkaaren ajalta. Voidaksemme tutkia entistä parempia ratkaisuja ympäristön kannalta, meidän on ymmärrettävä ratkaisujemme kokonaisvaikutuksia nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Laskennan avulla pystymme myös priorisoimaan suurimpia päästölähteitä ja etsimään uusia ratkaisuja minimoiden ympäristövaikutuksia mahdollisimman tehokkaasti. Alamme seurata C02-päästöjä systemaattisesti ja asetamme kunnianhimoisen tavoitteen hiilijalanjäljen pienentämiselle”, summaa Puukodin kaupallinen johtaja Antti Seppinen.

Uudistuminen on elinehto

Kiillossa on panostettu ympäristölaskentaan omien tuotteiden ja ratkaisujen osalta jo usean vuoden ajan. Palveluna se on uutta. Tarve ympäristölaskennalle kasvaa kuitenkin jatkuvasti, sillä rakennusala uudistuu, myös lainsäädännön tasolla.

Trendi on sama kaikissa Pohjoismaissa ja rakennusten päästörajat otetaan esimerkiksi Tanskassa käyttöön jo ensi vuonna, jolloin rakentamisen hiilijalanjälkeä aletaan ohjata lainsäädännöllä. Päästörajoja tiukennetaan vuosikymmenen edetessä. Vastaavaa toimintamallia on suunnitteilla myös Suomeen.

Uudistuminen on siis elinehto myös alan yrityksille niin liiketoiminnan kuin ympäristön kannalta. Kiillossa, yli satavuotiaassa perheyrityksessä uudistuminen on DNA:ssa, mutta sen vauhdittamiseksi on tehty myös tietoisia toimenpiteitä. Yksi niistä on Kiilto Ventures, uutta liiketoimintaa etsivä toiminto.

”Me Kiillossa haluamme rakentaa kestävää, turvallista ja puhdasta tulevaisuutta. Viimeisen sadan vuoden ajan meille ominainen startup-henki on vienyt meitä kohti tulevaisuutta – olemme kohdanneet monenlaisia tilanteita, jotka ovat vaatineet kykyä ja halua muuttua, sopeutua ja uudistua. Suunnatessamme kohti tulevaisuutta olemme sitoutuneet pyrkimään entistäkin voimakkaammin uudistumaan ja innovoimaan. Kiilto Ventures -konseptin avulla pyrimme rakentamaan parempaa tulevaisuutta, yhdessä”, sanoo Kiillon Head of innovation Christopher Mills.

”Olemme erityisen kiinnostuneita löytämään kestäviä ratkaisuja, jotka parantavat nykyisiä menetelmiä tai korvaavat ne, ja auttavat meitä rakentamaan valoisamman tulevaisuuden kaikille.”

Yhteistyöprojekti Puukodin kanssa on rakennettu saman ideologian varaan.

”Laskelmat osoittavat sen, mistä päästöt syntyvät. Ne tarjoavat arvokkaan työkalun tuote- ja palvelukehityksen tueksi. Lisäksi hiilensidonnan mahdollisuuksien ymmärtäminen auttaa tekemään päätöksiä, joilla hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää aidosti. On äärimmäisen mielenkiintoista tutkia puurakentamisen mahdollisuuksia tästä näkökulmasta”, täydentää Kiillon Evironmental Manager Viivi Kettula.

”Puukodin lähtökohta on parantaa toimintaa sitä mukaa, kun olemassa olevaa tietoa osataan soveltaa toimialaan. Emme halua odottaa regulaatiota tai tehdä asioita minimitasolle. Toivomme myös, että ympäristölaskenta muuttuu koko rakennusalalla totutuksi käytännöksi sitä mukaan, kun yritykset tekevät sitä myös vapaaehtoisesti. Tavoitteemme on kunnianhimoinen, mutta lopputulos on niin alan, loppukäyttäjien kuin ympäristön etu”, Seppinen summaa.

Puukoti tehdas 20210429 030 hr 3 min 1
Kiillossa on panostettu ympäristölaskentaan omien tuotteiden ja ratkaisujen osalta jo usean vuoden ajan. Palveluna se on uutta. Tarve ympäristölaskennalle kasvaa kuitenkin jatkuvasti, sillä rakennusala uudistuu, myös lainsäädännön tasolla. Trendi on sama kaikissa Pohjoismaissa ja rakennusten päästörajat otetaan esimerkiksi Tanskassa käyttöön jo ensi vuonna, jolloin rakentamisen hiilijalanjälkeä aletaan ohjata lainsäädännöllä. Päästörajoja tiukennetaan vuosikymmenen edetessä. Vastaavaa toimintamallia on suunnitteilla myös Suomeen.

Hiilijalanjälki minimiin aidoilla teoilla

Hiilineutraalius on termi, joka ollut viime vuosina paljon esillä. Yksinkertaiselta kuulostava termi on yllättävän monitasoinen. Ei siis ole ihme, että se aiheuttaa myös hämmennystä. Mistä yritykset siis puhuvat, kun ne puhuvat hiilineutraaliudesta?

”Ensinnäkin on muistettava, että hiilidioksidipäästöjen lisäksi on olemassa muitakin kasvihuonepäästöjä. Hiilineutraalius huomioi hiilidioksidipäästöjen ohella myös muut GHG-protokollan (green house gas) mukaiset päästöt, jotka laskennan avulla muutetaan yhteismitallisiksi hiilidioksidiekvivalenteiksi. Tyypillisesti hiilineutraaliuslupaukset kattavat yritysten oman toiminnan, joka onkin ensin laitettava kuntoon, ennen kuin voidaan tarttua esimerkiksi toimitus- tai koko arvoketjun aiheuttamiin päästöihin”, Kettula selventää.

”Yleensä yritysten suurimmat päästöt syntyvät epäsuorista päästöistä. Asiaan enemmän perehtyneille termit scope 1, 2 ja 3 ovat tulleet tutuiksi. Näillä viitataan omasta toiminnasta syntyviin, scope 1 ja 2 sekä epäsuoriin, scope 3, päästöihin.  Kun halutaan vähentää epäsuoria päästöjä, tulee keskittyä toimitusketjuun ja esimerkiksi raaka-aineisiin sekä niiden valmistukseen liittyviin päästöihin”, Kettula jatkaa.

Kaikkia päästöjä ei kuitenkaan voida eliminoida. Silloin tullaan yleensä kompensaatiokysymysten äärellä. Se tarkoittaa yleensä päästöhyvityksen ostamista jäljelle jäävän hiilijalanjäljen poistamiseksi.

”Kompensaation kenttä on monimutkainen, eivätkä hyviltä kuulostavat toimenpiteet ole aivan aukottomia. Parempi tapa on etsiä mahdollisuuksia hiilensidonnalle. Hiilinielujen lisääminen varmistaa, että jäljelle jäävät päästöt voidaan aidosti hyvittää sitomalla hiiltä maaperään. Hiilineutraaliuden saavuttaminen ostamalla kompensaatiota onkin lähinnä ongelman siirtämistä muualle. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi tarvitaan aitoja tekoja”, Mills sanoo.

Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin (Science based targets, SBT) sitoutuneet yritykset ovat automaattisesti asettaneet tavoitteita myös epäsuorien päästöjen pienentämiselle. SBT-aloite validoi mukaan haluavien yritysten tavoitteet ja epäsuorien päästöjen huomioiminen on yksi hyväksynnän edellytyksistä.

Paljon opittavaa

Seppinen lupaa, että Puukodin ja Kiillon projektin tuloksista tullaan kertomaan avoimesti. Hän korostaa tiedon jakamisen tärkeyttä yritysten välillä.

”Rakennusala on murroksessa ja hyvä niin. Sen osuus päästöistä maailmanlaajuisesti on noin 50 prosenttia ja Suomessakin noin kolmannes. Jotta järeä muutos ja kunnianhimoiset ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan lisää osaamista sekä ymmärrystä ratkaisujen kokonaisvaikutuksista. Haastan jo nyt koko alamme tähän yhteiseen työhön mukaan. Suomi on vaativa maa rakentamisen kannalta ja sen vuoksi myös erinomainen paikka tehdä tutkimusta asian tiimoilta”, Seppinen sanoo.

”Yritysten yhteistyö on tässä avainasemassa.”

Sekä Kiillossa että Puukodilla tunnistetaan, että alalla on paljon opittavaa.

”Ympäristövaikutukset koostuvat myös monista asioista, joita emme vielä ymmärrä tarpeeksi hyvin. Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tai luontokato on yksi erimerkki tästä. Tutkimusta tehdään onneksi monella saralla ja kun aiheesta opitaan lisää, tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan hyvät käytännöt osaksi toimintaa. Tässä työssä niin Puukoti kuin Kiilto haluavat olla mukana”, Mills ja Seppinen toteavat.

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.