Punamultamaali ja maalinkeittäjän tarina

MAALITEHDAS KUIN KOTILEIPOMO

Sana ’maalitehdas’ tuo mieleen kuvan suuresta monikerroksisesta hallista, jossa kiiltävät metalliset putket kiemurtelevat sammioista sisään ja ulos, koneiden pumpatessa kemikaaleja suuntaan ja toiseen. Uula Colorin tehtaalle astuessa tunnelma muistuttaa enemmän kotileipomoa, joskin tuoreen pullan sijasta ilmassa leijuu keitetyn pellavaöljyn eli vernissan voimakas tuoksu. Maalitehtaaksi 80-luvulla muutetussa vanhassa meijerirakennuksessa on suurilta taikinakoneilta näyttäviä sekoittimia. Yhden päällä on muovi, jossa maali on asettumassa, toiseen kaadetaan säkistä valkoista pigmenttijauhetta. Kolmanteen sekoitusastiaan tuodaan haarukkatrukin avulla IBC-kontista kullankeltaista vernissaa. Seinällä oleva resepti kertoo tekeillä olevaan maaliin tarvittavan määrän. Kuten leipuri, seuraa maalinvalmistajakin aisteillaan työn kulkua, maalin sileyttä ja paksuutta, ja hetkeä, jolloin se on valmis ottamaan vastaan seuraavan raaka-aineen.

EKOLOGINEN PUNAMULTAMAALI YHDEN MIEHEN KÄSITYÖNÄ

Uulan tehtaalla valmistetaan myös perinteistä keitto- eli punamultamaalia, josta sai alkunsa koko Uulan historia. Maalin myyjänä toiminut Arto Uunila tuskastui -70-luvulla markkinat vallanneisiin muovipohjaisiin lateksimaaleihin, ja perusti oman keittomaalia valmistavan yrityksen. Punamultamaali oli siihen asti ollut kotikeittäjien varassa, eikä sitä valmiissa purkissa saanut ostaa mistään.

Löytääkseen punamultamaalia valmistavan Jussin eli Juha-Matti Piipon, on seurattava alakerrasta pöllähtelevää höyrypilveä. Leipomomielikuvat vahvistuvat entisestään, kun Jussi kaataa säkistä pataan vehnäjauhoja. Totta puhuen, kupliva höyryävä seos näyttää enemmän marjapuurolta kuin taikinalta. Tänään Jussin kattilassa keitetään Italianpunaista Keittomaalia, jonka pääraaka-aineina ovat vernissa, hiivaleipäjauho ja Espanjasta saatava punainen maaväripigmentti. Kun maali on saanut kiehua lempeällä lämmöllä riittävän kauan, Jussi pumppaa maalin jäähdytyssammioon, jonka kaksinkertaisen seinämän sisällä kulkee kylmää vettä. Maali saa jäähtyä rauhassa seuraavaan päivään, jolloin Jussi purkittaa sen, pakkaa lavoille ja kuljettaa trukilla varastoon.

KÄTTEN JÄLJET NÄKYVÄT SUOMALAISESSA MAISEMASSA

”Pyykkiä on pestävä joka päivä”, Jussi naurahtaa ja pyyhkäisee italianpunaiseksi punehtunutta niskaansa. Tämän mitä perinteisimmän ja ekologisimman ulkomaalin valmistus on Uulalla ollut Jussin varassa jo 16 vuotta. ”Vaikka työ itsessään ei ole kovin vaihtelevaa, siinä on monta eri vaihetta, ja koska prosessin pääsee toteuttamaan alusta loppuun itse, pysyy työ mielekkäänä vuodesta toiseen.” Kiehumista on valvottava ja säädeltävä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Pigmentit ovat erilaisia, ja ne käyttäytyvät eri tavoin. ”Italianpunainen pigmentti on niin kevyttä ja hienojakoista, että sitä on muita vaikeampaa saada sekoittumaan. Jäähtyessään se hyytelöityy, ja maalin lopullinen koostumus on hivenen erilainen muihin keittomaalin sävyihin verrattuna.” Jussi katselee mielellään punamullalla maalattuja rakennuksia, varsinkin Pohjanmaalle sukulaisiin ajaessaan. ”Ihmiset taputtavat olalle ja tulevat juttelemaan, jos sattuu olemaan Uulan paita päällä. Siinä käydään läpi, millä maaleilla on suvun talot ja navetat maalattu, ja tarkistetaan kotikeittoisen maalin reseptit. Se on mukavaa.”

Kuva10 e1654254244466

PUNAMULTAMAALI ON LUONNOLLINEN VALINTA MYÖS UUDISRAKENNUKSIIN

Mirella ja Kasimir Hirnin unelma “Mökki Hiittinen” valmistuu tänä kesänä Kemiönsaareen. He valitsivat Uulan maalit, sillä muovittomuus, hengittävyys ja kestävyys ovat samoja periaatteita, jotka ohjaavat heidän unelmiensa vapaa-ajanasunnon rakennusta. Huvilaan tuodaan saaristomaisema sisään.

Arkkitehdin suunnittelema huvila on ympäristöönsä sulautuva latotyylinen rakennus, joka mahdollistaa läpitalon huoneratkaisut ja siten valon ja saaristomaiseman avautumisen sisätilaan kahdesta suunnasta. Sisä- ja ulkotilaa yhdistetään saumattomasti ikkunoiden lisäksi myös pariovilla. Sisätiloihin luodaan luonnonläheinen ja lämmin tunnelma, jossa on ripaus rosoa. Tyylillisesti huvila ja sen yhteyteen valmistuvat vierasmökki ja saunarakennus kunnioittavat saariston puurakentamisen perinteitä ja punamultamaali oli luonnollinen ratkaisu. “Punamullan sävy on faluröd, se oli selvä heti alusta asti. Tähän vaikutti paitsi perinteet, myös se, että tunnen jonkun verran falurödin tarinaa,” Mirella kertoo. “Maalaus on sujunut mukavasti, ja vielä paremmin sen jälkeen, kun vaihdoimme Uulan kaupasta löytyneeseen pensseliin. Ja totesimme jälleen kerran, että työvälineillä on väliä!”

Kuva11

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.