Ulkomaalaisia työntekijöitä on rakennustyömailla erityisesti raskaan rakentamisen töissä, kuten raudoituksessa. Kuva: Juho Kuva
Talonrakennustyömailla ulkomaisen työvoiman osuus on koko Suomessa keskimäärin noin 30 prosenttia, kertoo Rakennusteollisuus RT:n tuore työvoimakysely. Osuus on kasvanut edellisestä, vuonna 2019 tehdystä kyselystä. Rakentamista koetteleva taantuma on kuitenkin vähentänyt töitä sekä suomalaisilta että ulkomaisilta tekijöiltä.
RT:n työvoimakyselyn mukaan eniten ulkomaista työvoimaa työskentelee talonrakentamisessa Uudellamaalla, jossa aiemmin joka kolmas työntekijä oli ulkomaalainen. Osuus on noussut nyt 37 prosenttiin. Muualla Suomessa ja rakentamisen muilla sektoreilla ulkomaalaisia on selvästi vähemmän.
Infrarakentamisessa ja rakennustuoteteollisuudessa ulkomaisen työvoiman osuus jää alle 15 prosentin. Rakennustuoteteollisuudessa ulkomaiset tekijät tulevat pääosin vuokratyövoiman kautta ja heidän määränsä odotetaan kasvavan lähivuosina.
Rakennustyömailla kaikkiaan viidennes työntekijöistä ulkomaalaisia
Työvoimakyselyä kattavamman kuvan rakennustyömaiden ulkomaisen työvoiman määrästä saa Verohallinnon vastaanottamista ilmoituksista. Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajan tulee ilmoittaa verottajalle kuukausittain kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt työsuhteen laadusta tai työnantajasta riippumatta.
Verohallinnon tietojen perusteella ulkomaisen työvoiman osuus työmailla pysytteli pitkin viime vuotta 20 prosentin tuntumassa. Luku edustaa koko maata keskimäärin, ja se sisältää niin talon- ja infrarakentamisen kuin erikoisurakoinnin työntekijät.
”Viime vuoden kuukausikohtaisista tiedoista voi päätellä, että rakentamisen suhdannekurimus on koetellut kutakuinkin samassa suhteessa koti- ja ulkomaista työvoimaa. Raportoidun työvoiman määrä väheni selvästi loppuvuodesta. Ulkomaalaisten osuudessa koko työvoimasta ei tapahtunut kuitenkaan merkittävää muutosta vuoden aikana”, vastaava juristi Ville Wartiovaara Rakennusteollisuus RT:stä sanoo.
Ulkomaalaisista työntekijöistä on eniten virolaisia, noin 40 prosenttia. Muut yleisimmät kansallisuudet olivat viime vuonna ukrainalaiset, venäläiset, latvialaiset, puolalaiset, romanialaiset ja uzbekit.
Työllisyystilanne heikkenee vauhdilla
Rakentamisen työllisyystilanne on alkanut heiketä viime kesästä lähtien rakentamisen supistumisen myötä. Rakentamisen työllisyys kasvoi viime vuosina parhaimmillaan 200 000 työlliseen. Työllisyydestä on nyt pyyhkiytymässä pois koko nousukausi, ja se on uhkaa pudota 160 000 työllisen paikkeille.
Rakentamisen työttömyysaste on jo kohonnut tuntuvasti. Avoimeen työttömyyskassaan kuuluvista Rakennusliiton jäsenistä 22 prosenttia sai tammikuussa ansiopäivärahaa eli oli työttömänä tai lomautettuna.
”Ulkomaalaisia työntekijöitä on palannut lähtömaihinsa ja suomalaisia jäänyt työttömiksi. Osa ei palaa rakennusalan töihin, mikä tarkoittaa pulaa ammattilaisista ja kasvun pullonkaulaa jatkossa. Osaamisen ennakointifoorumin ennusteen mukaan kiinteistö- ja rakentamissalalle avautuu 130 000–140 000 uutta työpaikkaa vuosina 2020–2040, joten tarve tulee olemaan mittava”, Ville Wartiovaara sanoo.
RT:n työvoimakysely
Työvoimakysely tarkastelee Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritysten työvoiman kokonaistilannetta sekä muun muassa oman työvoiman ja ulkomaisen työvoiman osuutta. Tulokset ovat läpileikkaus kyselyyn vastanneiden yritysten työvoimasta tietyllä hetkellä.
Tuorein kysely kuvaa tilannetta 30. marraskuuta 2023. Siihen vastasi talonrakennusteollisuudesta 133 yritystä, joiden työmaiden kokonaisvahvuus oli vastaushetkellä 21 500 henkilöä. Vastauksia selviää koko maan ja erikseen Uudenmaan tilanne, mutta muilta osin aluekohtaiset tulokset ovat viitteellisiä.
Kysely on toteutettu talonrakentamisessa tähän mennessä yhdeksän kertaa vuodesta 2007 lähtien. Ulkomaisen työvoiman määrä on yleistynyt ajanjaksolla huomattavasti. Infrarakentamisessa kysely tehtiin nyt neljännen kerran ja rakennustuoteteollisuudessa ensimmäisen kerran. Infrarakentamisessa vastausten edustavuus on pienempi kuin muilla toimialoilla osin kyselyajankohdan vuoksi.
Lisätietoja
Ville Wartiovaara, vastaava juristi, puh. 040 564 7939
Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, puh. 040 587 2642
sähköpostit etunimi.sukunimi@rt.fi